Hyvinvointi
Johtaminen (hybridityö)

NÄKÖKULMA

Hybridityön ja työhyvinvoinnin yhteydet

Kirjoittaja: Tuukka Nokelainen

Hybridityö on noussut merkittäväksi osaksi työelämää erityisesti koronapandemian myötä, kun monet organisaatiot ovat omaksuneet sen pysyväksi toimintamalliksi. Hybridityö mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman työskentelyn, mutta samalla työhyvinvointiin liittyvät haasteet ovat lisääntyneet.

Eri työmuodot – lähityö, etätyö ja hybridityö – ovat viime aikoina nousseet aktiivisten keskustelujen aiheeksi. Näissä keskusteluissa pohditaan, mikä malli vastaisi parhaiten työntekijöiden ja organisaatioiden tarpeita. Etätyöstä on esitetty mielipiteitä, joiden mukaan se voi mahdollistaa työnteon tehottomuuden, mutta toisaalta sitä pidetään myös tapana parantaa työn tuottavuutta ja keskittymistä. Lähityön puolustajat korostavat sen tarjoamaa sosiaalista vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä, vaikka toimistoympäristön häiriötekijät voivatkin joillekin vaikeuttaa keskittymistä. Nämä ristiriitaiset näkemykset korostavat sitä, että parhaan työmuodon valinta riippuu työn luonteesta, yksilöllisistä tarpeista ja työyhteisön toimintamalleista.

Etätyön on havaittu tarjoavan joustavuutta ja mahdollisuuksia parempaan keskittymiseen, mikä voi parantaa työn laatua ja helpottaa työn sekä vapaa-ajan yhteensovittamista. Toisaalta lähityö tukee usein yhteisöllisyyttä, spontaania vuorovaikutusta ja työstä irtautumista, mikä on hyödyllistä erityisesti tiimityössä. Haasteena on kuitenkin ollut, että pelkkä etätyö voi johtaa asiakeskeiseen viestintään ja vähentää sosiaalista sekä luovaa kanssakäymistä, kun taas lähityössä melu ja työn sekä vapaa-ajan yhteensovittaminen voivat muodostua ongelmaksi.

Yksilöllisyys avainasemassa

Työn muodon vaikutukset riippuvat merkittävästi yksilöstä, työyhteisöstä ja työtehtävistä. Näin ollen ei ole olemassa yhtä yleispätevää vastausta siihen, onko etätyö vai lähityö parempi vaihtoehto. Hybridityö mahdollistaa näiden eri työmuotojen parhaiden puolien yhdistämisen, jolloin työympäristö voidaan mukauttaa tilanteen ja tarpeiden mukaan. Tämä edellyttää organisaatioilta joustavuutta ja työntekijöiden osallistamista päätöksentekoon esimerkiksi palautekyselyiden avulla.

Työntekijöiden yksilölliset erot, kuten työkokemus, persoonallisuus, työskentelysuhteet ja perhetilanne, vaikuttavat siihen, miten hybridityömalli koetaan. Näiden tekijöiden huomioiminen on välttämätöntä työhyvinvoinnin edistämiseksi.

Asiantuntijatyö hybridityön keskiössä

Hybridityö on erityisen yleistä asiantuntijatyössä, jossa työskentely onnistuu tietokoneella riippumatta työskentelypaikasta. Asiantuntijoiden keskeisiä taitoja ovat itsensä johtamisen taidot, yhteistyökyky ja vuorovaikutustaidot sekä ongelmanratkaisutaidot. Näiden taitojen merkitys korostuu hybridityössä, jossa yksilölliset vahvuudet voivat vaikuttaa työmuodon toimivuuteen. Esimerkiksi etätyöskentely edellyttää vahvempia itsensä johtamisen taitoja, kun taas lähityö voi tukea vuorovaikutustaitoja ja tiimityötä.

Hybridityö tukee työhyvinvointia ja tuloksellisuutta

Oikein toteutettuna hybridityö voi parantaa työhyvinvointia sekä yksilö- että organisaatiotasolla. Työntekijälle sopivan työmuodon löytäminen lisää työmotivaatiota, työtyytyväisyyttä ja tuloksellisuutta. Organisaation näkökulmasta tämä näkyy parempana tuottavuutena, vahvempana työnantajamielikuvana sekä vähäisempänä henkilöstön vaihtuvuutena ja työkyvyttömyytenä.

Hybridityö tarjoaa mahdollisuuden rakentaa työympäristöjä, joissa yhdistyvät joustavuus, yhteisöllisyys ja yksilölliset tarpeet.

Tuukka Nokelainen
Työhyvinvoinnin asiantuntija
Keys For Changes

Julkaistu: 02/2025

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Työsuojeluhenkilöstölle suunnatun tuoreimman Työsuojelupaneelin vastaajista 41 prosenttia arvioi oman työpaikkansa olevan vasta alkuvaiheessa generatiivisen tekoälyn hyödyntämisessä. Joka neljäs vastaaja katsoi, että tekoäly ja sen kehitys eivät juurikaan kosketa omaa työpaikkaa. Tekoälyn mahdollisuuksia työturvallisuuden kehittämiseksi tunnistettiin kuitenkin tilastoinnissa, raportoinnissa sekä datan analysoinnissa ja seurannassa

Henkilöstöpalveluyritys Bolt.Works on lanseerannut asiakkailleen uuden anonyymin rekrytoinnin työkalun. Työkalun tarkoituksena on edistää inkluusiota käytännössä ja vauhdittaa yhteiskunnallista muutosta luomalla oikeudenmukaisia ja syrjimättömiä käytäntöjä työelämään.

Vaikka rakennusalalla on koettu haastavia aikoja, on JM Suomessa pystytty jopa parantamaan työssä viihtymistä ja henkilöstön sitoutumista. Henkilöstöjohtaja Jussi Teisala toteaa, että henkilöstökyselyn avaintulokset ovat hyviä verrattuna muihin alan yrityksiin ja yrityksiin yleensä. JM Suomi on henkilöstökyselyn monella osa-alueella kaikkien alojen yritysten parhaassa neljänneksessä.

Arjen sujuvuus on organisaation elinehto. Johdonmukaisilla muutoksilla työarjen sujuvuutta voidaan parantaa nopeasti ja mitattavasti. Henkilöstö sitoutetaan ihmislähtöisen johtamisen avulla.

Suomen suurin henkilöstöjohtamisen yhdistys HENRY ry kokoaa laajasti yhteen HR-funktiosta, johtamisesta ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneet toimijat yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista, yliopistoista ja muista oppilaitoksista.

Työmarkkinoiden murros on muuttanut työllistymisen edellytyksiä ja haasteita ympäri maailmaa, eikä Suomi ole poikkeus. Digitalisaatio, globalisaatio ja väestörakenteen muutokset vaikuttavat sekä työnhakijoihin että työnantajiin. Yritykset kilpailevat osaavasta työvoimasta samalla, kun työn hakeminen on monille entistä haastavampaa. Erityisesti maahanmuuttajataustaisilla työnhakijoilla on yhä suuria esteitä työllistymisessä, vaikka työvoimapula ja monimuotoisuuden arvostus ovat nousseet julkiseen keskusteluun.

Etä- ja hybridityön suosion kasvaessa yhä useammat työntekijät aloittavat työnsä täysin etänä, mikä tuo mukanaan erityisiä sopeutumishaasteita. Jyväskylän yliopiston tutkimus valottaa etätyönä aloittavien näkymättömyyden kokemuksia ja sitä, miten digitaaliset alustat voivat joko tukea tai haitata uuden työntekijän sopeutumista työyhteisöön. Erityisesti huomionarvoista on se, että näkymättömyyden kokemus liittyy usein enemmän etätyön rakenteellisiin piirteisiin kuin tarkoitukselliseen ulkopuolelle jättämiseen.

Työelämä muuttuu vauhdilla, mutta yksi asia säilyy: hyvä johtaminen perustuu aina ihmiseen. Teknologian kehitys, tekoälyn hyödyntäminen ja työn murros muokkaavat organisaatioita, mutta ilman ihmislähtöistä johtamista menestyminen on vaikeaa. Nyt on oikea hetki pohtia, miten varmistamme, että johtaminen tukee sekä organisaation tavoitteita että henkilöstön hyvinvointia ja kehittymistä.

Modernissa työelämässä tiimien hyvinvointi on ratkaisevassa roolissa yrityksen menestyksessä. Tiimin jäsenten jaksaminen, yhteishenki ja kyky toimia yhteen ovat avainasemassa tavoitteiden saavuttamisessa. Mutta miten pitää huolta näistä voimavaroista kiireisen arjen keskellä?

Tietotyöntekijän tieteellisesti testattu työkalu vireystilan säätelyyn.