Hyvinvointi

Älysormus työuupumuksen ennaltaehkäisyyn

Tietotyöntekijän tieteellisesti testattu työkalu vireystilan säätelyyn.

Hermoston jatkuva ylivireys aiheuttaa työuupumuksen

Tietotulva, keskeytykset, tiukat määräajat ja muut tietotyön rasitteet saavat hermoston helposti ylikierroksille. On melko helppoa tunnistaa, kun voimat ovat täysin lopussa, mutta ennen ilmeisiä loppuun palamisen merkkejä on tapahtunut pitkä ja hiljainen prosessi stressin kroonistuessa.

Työuupumus on vaikea tunnistaa ajoissa

Työuupumus vaikuttaa heikentävästi työntekijöiden fyysiseen sekä psyykkiseen terveyteen. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi työuupumus vaikuttaa organisaatioiden kannattavaan toimintaan. Työuupumus kehittyy vähitellen, ja sitä on vaikea tunnistaa ennen kuin on tarvetta sairauslomalle. Varhaiseen tunnistamiseen ei ole aiemmin ollut objektiivisia mittareita, ja siksi siihen on ollut vaikea puuttua ajoissa. Mielen hyvinvointiin liittyvien asioiden puheeksi ottaminen koetaan usein hankalaksi sekä työntekijän että esihenkilön toimesta. Tiedollisen ja tunneperäisen kuormituksen määrää on vaikea itse tunnistaa ja siksi fysiologinen mittaus on hyvä apuväline.

Nuanic on mielen hyvinvoinnin määräaikaistarkastus

Nuanic on tuonut ensimmäisenä maailmassa markkinoille ihon sähkönjohtavuutta mittaavan älysormuksen, jonka avulla voidaan havaita työuupumuksen varhaiset merkit ennen kuin työssä jaksamisen haasteet alkavat.

Työyhteisöissä voidaan tehdä kahden viikon Nuanic-mittauksia ryhmille määräajoin leasingperiaatteella. Työyhteisöön voidaan myös ostaa älysormuksia omaksi, ja ne voivat olla henkilöstön vapaassa käytössä ryhmämittausten välillä.

Säännölliset ryhmämittaukset mahdollistavat työkykyriskien varhaisen tunnistamisen ennen kuin työntekijä alkaa kokea tyypillisiä työuupumuksen oireita. Työterveyshuolto tai organisaation oma valmentaja kannattaa sitoa osaksi prosessia auttamaan tukitoimenpiteiden suunnittelussa. Työnantaja saa näkymän anonyymiin ryhmädataan, josta yksilöitä ei voida tunnistaa, mutta joka mahdollistaa dataan pohjautuvan työhyvinvoinnin johtamisen ja kehittämisen. Nuanic-mittaus on tieteellisesti testattu mielen hyvinvoinnin määräaikaistarkastus.

Työuupumuksen ennaltaehkäisyyn tarvitaan teknologiaa, työntekijä ja työyhteisö

Nuanicin älysormuksen avulla työntekijä oppii tunnistamaan, mikä on sopiva määrä kuormitusta ja milloin on hyvä hiljentää vauhtia. Älysormusta ei tarvitse käyttää jatkuvasti, vaan kahden viikon mittaus määräajoin voi auttaa tunnistamaan työkykyriskit ajoissa. Nuanic-mittaus mahdollistaa yhteisen kielen työntekijän ja työyhteisön välille, jolloin työn kuormitustekijöitä voidaan arvioida objektiivisesti. Yksilöllisten tukitoimien löytäminen on tehokkaampaa ja motivoivampaa tarkan ja reaaliaikaisen datan avulla.

Nuanic-älysormuksen jatkuva käyttö sopii niille, jotka kaipaavat säännöllistä tukea vireystilan säätelyyn. Mittauksen avulla voidaan seurata työhyvinvointi-interventioiden vaikuttavuutta ja sitä voidaan käyttää kuntoutumisen tukena työuupumuksen jälkeen. Nuanic-mittauksen avulla vireystilan säätelystä tulee työntekijän metataito, jolloin sekä työntekijä että työnantaja hyötyvät. Objektiiviset luvut tekevät työkykyriskien ehkäisystä konkreettista – ei enää arvailuja.

Lisätietoja: nuanic.com/yrityksille

Julkaistu: 01/2025

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Recruitment trends often reflect broader workforce dynamics, and Finland and Sweden are no exception. Businesslike’s Senior Consultant and co-founder Marju Vuorensalmi recently spoke with Joakim Avikainen, Head of HR at Swedish Debe Flow Group, to explore the key recruitment topics on both sides of the Baltic Sea. Joakim, who recruits for Debe across the Nordics and Europe, shared his perspective on what’s hot in recruitment and how these trends impact hiring strategies.

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.