Johtaminen

Suomalaisjohtajat kaipaavat lisää rohkeutta ja tukea – johtoryhmien merkitys korostuu muutosjohtamisessa

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Eezy Flown toteuttama kyselytutkimus paljastaa, että 34 % vastaajista kokee johtoryhmänsä toiminnan puuttuvan rohkeutta ja uudistushalua. Tämä heijastuu erityisesti niihin johtoryhmiin, joissa tiimityöskentelyn luottamuspohja on heikko. Strategiajohtaja Kalle Ruuskanen korostaa, että onnistuminen ja rohkeus syntyvät vahvan tiimityöskentelyn kautta. ”Johtoryhmien tulisi kalibroida lentokorkeus korkeammalle ja varmistaa, että tiimityöskentelyssä pelataan samaan maaliin. Ilman luottamusta johtoryhmät siiloutuvat, ja yhteistyön takkuaminen heikentää yrityksen tuottavuutta”, Ruuskanen painottaa.

Toinen tutkimuksen esiin nostama teema on valmentavan johtamisen puute. Tutkimuksen mukaan puolet heikosti suoriutuvien johtoryhmien jäsenistä kokee, etteivät he saa riittävästi tukea ja sparrausta kollegoiltaan. Johanna Lehmus, Eezyn tutkimus- ja tietojohtaja, korostaa valmentajuuden merkitystä erityisesti muutosjohtamisen haasteiden keskellä.

”Organisaatiokulttuuri on noussut johtoryhmien keskeiseksi kehittämiskohteeksi.

Ylimmän johdon stressitaso on kuitenkin laskenut viime vuosina, ja he antoivat omalle hyvinvoinnilleen keskimäärin arvosanan 8,1. Tämä osoittaa, että johto on onnistunut tasapainottamaan työkuormansa paremmin kuin aiemmin, vaikka toimintaympäristön jatkuva muutos tuo omat haasteensa. Seuraavan 12 kuukauden aikana johtoryhmien agendalla korostuvatkin teemat kuten kannattavuus, kasvu, strategia ja organisaatiokulttuuri.

Organisaatiokulttuuri on noussut johtoryhmien keskeiseksi kehittämiskohteeksi, sillä lähes 29 % vastaajista mainitsi sen yhdeksi tärkeimmistä kehitysalueista. Asiakaskokemuksen ja kulttuurin merkitys korostui erityisesti niissä johtoryhmissä, jotka saivat korkeat arvosanat toiminnastaan.

Teksti: Petri Charpentier
Kuva: Pexels

Julkaistu: 11/2024

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.

Fyysisen kunnon ylläpitäminen on elintärkeää työkyvyn säilymisen kannalta, ja tämä korostuu erityisesti, kun tarkastellaan työikäisten fyysisen kunnon kehitystä Suomessa. Tutkimukset osoittavat, että varusmiesten ja työikäisten miesten kestävyyskunto on heikentynyt jatkuvasti viime vuosikymmeninä. Tämä suuntaus on huolestuttava, sillä fyysinen kunto on suoraan yhteydessä työntekijöiden toimintakykyyn ja työurien pidentämiseen.