Koulutus

Miksi organisaatioiden kannattaa panostaa jatkuvaan oppimiseen?

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Future of Jobs 2023 -raportin mukaan jopa 44 % työntekijöiden nykyisistä keskeisistä taidoista muuttuu teknologisen kehityksen myötä seuraavien viiden vuoden aikana. Boston Consulting Groupin mukaan taitojen ”puoliintumisaika” on nyt alle viisi vuotta, mikä tekee työntekijöiden vanhat taidot nopeasti tarpeettomiksi. 360Learningin raportin mukaan tekoälyn ja digitaalisten innovaatioiden nopea kehitys tarkoittaa, että globaalisti 1,4 miljardia ihmistä tarvitsee uudelleenkoulutusta seuraavien kolmen vuoden aikana.

Tämän takia yritysten on strategisesti panostettava uudelleenkoulutukseen ja osaamisen päivittämiseen. Jokaisen johtajan ja esihenkilön tulisi aktiivisesti tukea tätä prosessia.

Miten kouluttautumismahdollisuudet tukevat yrityksen kilpailukykyä ja kulttuuria?

Organisaatiot, jotka investoivat työntekijöidensä oppimiseen, hyötyvät myös taloudellisesti. 360Learningin mukaan yritykset, jotka panostavat sekä nykyisten taitojen kehittämisen (upskilling) että uusien työtehtävien vaatiman osaamisen kehittämiseen (reskilling), pystyvät vastaamaan paremmin teknologisiin muutoksiin.

Koulutusmahdollisuuksien tarjoaminen työsuhde-etuna auttaa ylläpitämään työntekijöiden motivaatiota ja sitoutumista. Pluralsightin tutkimuksessa 83 % teknologiajohtajista arvioi, että mahdollisuus opiskella työajalla motivoi työntekijöitä kehittämään taitojaan ja sitoutumaan organisaatioon.

Tulevaisuuden menestyjiä ovatkin organisaatiot, jotka rakentavat jatkuvan oppimisen kulttuuria. Investointi oppimiseen maksaa itsensä takaisin kasvaneena työntekijöiden tuottavuutena, parempana työntekijä- ja asiakastyytyväisyytenä sekä vahvempana yrityskulttuurina.

KoulutusOnline – ratkaisu jatkuvan oppimisen tukemiseen

KoulutusOnline tarjoaa monipuoliset ja joustat verkkokoulutusmahdollisuudet. Palvelun ottaminen henkilöstön työsuhdeeduksi on tehokas tapa varmistaa, että työntekijät voivat jatkuvasti kehittää itseään ja pysyä relevantteina työmarkkinoilla. Palvelu ei vain paranna työntekijöiden osaamista, vaan se myös lisää työtyytyväisyyttä. Verkkokoulutukset antavat työntekijöille vapauden oppia omaan tahtiin ja valita kursseja, jotka tukevat heidän ja työnantajan asettamia uratavoitteita.

KoulutusOnlinessa on ajankohtaista verkkokoulutussisältöä koko henkilöstölle. Opiskeluformaatteja löytyy napakoista opi nopeasti -kursseista aina pidempiin sertifikaatteihin. Oppimista tukevat useat modernit ominaisuudet, kuten tekoälyn antamat opiskelusuositukset, tarkat oppimistilastot yksilölle ja organisaatiolle sekä mahdollisuudet lisätä palveluun organisaation omaa sisältöä ja syventää oppimista vuorovaikutuksessa kollegojen kanssa.

Antti-Pekka Hulkko
palveluliiketoiminnan johtaja
Helsingin seudun kauppakamari

Lisätietoja: koulutusonline.fi

Kuvat: Mikko Mäntyniemi

Julkaistu: 11/2024

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.

Fyysisen kunnon ylläpitäminen on elintärkeää työkyvyn säilymisen kannalta, ja tämä korostuu erityisesti, kun tarkastellaan työikäisten fyysisen kunnon kehitystä Suomessa. Tutkimukset osoittavat, että varusmiesten ja työikäisten miesten kestävyyskunto on heikentynyt jatkuvasti viime vuosikymmeninä. Tämä suuntaus on huolestuttava, sillä fyysinen kunto on suoraan yhteydessä työntekijöiden toimintakykyyn ja työurien pidentämiseen.