Johtaminen

Työelämässä ei selviä ilman joustoa ja luovuutta

Luovuuden tulee kukoistaa leikkauksista huolimatta, luovuuden johtaminen on nyt entistä tärkeämpää

“Suomalaiset luovat yritykset hyötyisivät massatapahtumista, mikäli olisimme rohkeita ja idearikkaita kehittämään tapoja nostaa esiin pienempiä ja isompia paikallisia toimijoita maailmanluokan tähtien vanavedessä. Kyse ei ole tuotteiden ja palvelujen puutteesta vaan niiden näkymättömyydestä ja tunnistamattomuudesta”, toteavat Laura ja Elsa. Coldplay Helsingin Olympiastadionilla 2024. Kuva: Laura Köönikkä.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Miksi luovuuden johtamiseen tulisi nyt panostaa ja miksi se on juuri nyt ajankohtaista?

Laura Köönikkä:

Läpi haastavien aikojen, aina on ollut tarve tuottaa uusia ideoita ja tuotteita. Ihmiset tarvitsevat ärsykkeitä, inspiraatiota ja kykyä tuottaa luovia sisältöjä ja palveluita.

Kannustamme sparrauksessamme luovia työntekijöitä jakamaan haasteitaan liittyen tiimien luovuuteen, tuotekehitykseen, projektien hallintaan, konsepteihin, uusien ideoiden läpivientiin ja luoviin prosesseihin.

Riippumatta siitä, mitä tapahtuu taloudessa tai maailmassa, uudet ideat odottavat toteuttajiaan. Korona ei vaikuttanut samalla tavalla taiteilijoiden työskentelyyn, kuin toimistotyötä tekevien arkeen. Taiteilijat työskentelevät usein yksin työhuoneissaan, pandemioista riippumatta. Ääriolosuhteista huolimatta luovat tuottavat jatkuvasti uusia ideoita. Vastuu organisaatioilla on luovista ja heidän tukemisensa on tärkeää.

Kun työt ovat siirtyneet etätyöpisteille ja osittain toimistolle, luovuuden ylläpitäminen tai ”huoltaminen” on jäänyt yhä enemmän yksilön vastuulle. Työyhteisöissä ei ole aikaa ideoinnille, kyseenalaistamiselle ja uuden pohtimiselle. Valmentajina me näemme minkälainen etu ja voima yhteisellä jakamisella ja asioiden nimeämisellä on kun tapaamme asiakkaitamme.

Mihin luova johtaminen liittyy organisaatioiden kehittämisessä?

Elsa Ervasti:

Organisaation luova potentiaali on erilainen silloin kun luovat ihmiset toimivat keskenään. Organisaation tiimien ideoiden hyödyntämin en on elintärkeää luovan työn edellyttämiseksi ja ideoiden kehittäminen on luova prosessi, johon tarvitaan tukea ja rakenteita, muuten hyvät ideat valuvat hukkaan. Tarvitaan erilaisia näkökulmia ja yhteen hiileen puhaltamista. Parhaimmillaan yhdessä tekemisessä roihahtaa!

Organisaation kehittämisessä tulisi huomioida luovuus isoissa muutosprosesseissa. Muutos on aina myös luova prosessi ja kehittäminen vaatii luovuutta. Yhdessä syntyy imua, ihmisten kohtaamiset energisoivat ja rohkeus lisääntyy kun saamme puhua luovasti ja tuoda koko potentiaalimme näkyväksi.

Mitä tulisi huomioida kun valitaan muutoksen läpivientiin valmennusta?

Valmentajat näkevät yhteyden luovuuden ja työn tuottavuuden sekä imun välillä. Valmennustapaamisten sisällöt ovat suunniteltu luovien alojen johtajia varten, ne tukevat ja motivoivat parempiin tuloksiin omassa työssä ja bisneksessä. Ervastin ja Köönikän kehittämän sparrauksen puitteissa voidaan käsitellä erilaisia työtä tukevia aiheita kuten, luova suorituskyky ja motivaatio, rohkeus ja onnistumisen mahdollistaminen, muutoksen neurotiede, luovan osaamisen ja ideoiden skaalaaminen, asiakassuhteiden rakentaminen ja ja psykologinen turvallisuus.

Kirjoittajat:

Laura Köönikkä FM, ratkaisukeskeinen työnohjaaja, sertifioitu neuroscience of change & business coach, joka työskentelee yksityisten ja julkisen alan johtajien ja tiimien kanssa. Laura on uuden, luovia ammattilaisia tapahtumiin ja koulutuksiin välittävän puhujapalvelu Confidants Oy:n perustaja ja johtaja. Ennen valmentamista hän on työskennellyt johto- ja asiantuntijatyössä taidealan organisaatioissa ja kansainvälisissä projekteissa.

Elsa Ervasti, FM, TeM, on esiintymis- ja pitchausvalmentaja, joka on valmentanut tuhansia start-upeja ja eri alojen yrityksiä pitchaamaan yritysideoita ja osaamistaan niin rahoittajille kuin asiakkaillekin. Elsa luennoi työelämän hyvistä vuorovaikutustaidoista sekä positiivisesta esiintymisestä työelämän muutostilanteissa. Hän kannustaa valmennettaviaan persoonalliseen ja hyvään vuorovaikutukseen työelämän monipuolisissa ja muuttuvissa pitchaustilanteissa.

Julkaistu: 11/2024

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.

Fyysisen kunnon ylläpitäminen on elintärkeää työkyvyn säilymisen kannalta, ja tämä korostuu erityisesti, kun tarkastellaan työikäisten fyysisen kunnon kehitystä Suomessa. Tutkimukset osoittavat, että varusmiesten ja työikäisten miesten kestävyyskunto on heikentynyt jatkuvasti viime vuosikymmeninä. Tämä suuntaus on huolestuttava, sillä fyysinen kunto on suoraan yhteydessä työntekijöiden toimintakykyyn ja työurien pidentämiseen.

Vuodesta 1999 lähtien Vaasan yliopisto Executive Education (UvaasaExEd) eMBA on tuonut johtajille ja yrittäjille arvostettua osaamista. Yli 110 valmistunutta eri aloilta, kuten liiketoiminta, energia ja henkilöstöhallinto, juhlistavat nyt 25 vuoden matkaa kohti tulevaisuuden haasteita.

Mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen saa kykynsä käyttöönsä, selviytyy elämään kuuluvien normaalien haasteiden kanssa sekä kykenee työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan. (Maailman terveysjärjestö WHO)