Yrityskulttuuri

TikTok ja työelämän nuoret

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

Nopea viestintä ja tarinankerronta ovat avainasemassa

TikTokin ydin perustuu lyhyisiin, korkeintaan minuutin mittaisiin videoihin, joissa on oltava välitön ja selkeä viesti. Tämä viestinnän muoto heijastaa nuorten kykyä omaksua tietoa nopeasti ja tehokkaasti. Tulevat työntekijät ovat tottuneet siihen, että viestit ovat lyhyitä ja ytimekkäitä – he eivät jää pitkäksi aikaa katsomaan sisältöä, joka ei heti nappaa huomiota. Tämä asettaa haasteita työelämälle: kuinka yritykset voivat viestiä nuorille selkeästi ja tiiviisti, mutta samalla tehokkaasti?

”Monimuotoisuus ja inklusiivisuus ovat nykyajan nuorille tärkeitä arvoja.

Tarinankerronta on keskeinen osa TikTokia. Nuoret haluavat kuulla ja jakaa tarinoita, olipa kyseessä sitten yrityksen arvot, projektien edistys tai työn merkityksellisyys. Yritykset, jotka voivat kiteyttää viestinsä kiinnostavaksi tarinaksi, vetävät puoleensa nuoria ammattilaisia.

Monimuotoisuus ja inklusiivisuus ovat tärkeitä arvoja

TikTok on tunnettu siitä, että siellä erilaiset kulttuurit, identiteetit ja kokemukset saavat tilaa. Monimuotoisuus ja inklusiivisuus ovat nykyajan nuorille tärkeitä arvoja ja nämä arvot näkyvät heidän sosiaalisen median käyttäytymisessään. Yritysten, jotka eivät ota monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta vakavasti, voi olla vaikea houkutella nuoria osaajia. TikTokissa nuoret esittävät avoimesti mielipiteitään tasa-arvosta, oikeudenmukaisuudesta ja syrjinnän vastustamisesta. He odottavat samaa avointa ja oikeudenmukaista ilmapiiriä myös työpaikoiltaan.

Henkilöstöalan ammattilaisten onkin kiinnitettävä entistä enemmän huomiota siihen, miten yritykset voivat edistää monimuotoisuutta, ja miten sitä voidaan viestiä sekä ulospäin että organisaation sisällä. Monimuotoisuus ei ole enää lisäarvo vaan välttämättömyys.

Luovuus ja itseilmaisu ovat arvostettuja taitoja

TikTok on paikka, jossa nuoret ilmaisevat itseään luovasti ja innovatiivisesti. Lyhyiden videoiden luominen vaatii ideointia, toteutusta ja teknisten taitojen soveltamista, ja monista TikTokin käyttäjistä on tullut pienimuotoisia sisällöntuottajia. Tämä luovuus ja itseilmaisu näkyvät myös nuorten työelämäodotuksissa. He haluavat työympäristön, jossa he voivat tuoda esiin omat ideansa ja luoda uutta.

”Nuoret ovat tottuneet nopeisiin muutoksiin ja uusiin trendeihin.

Yritysten, jotka kannustavat työntekijöitään innovatiivisuuteen ja luovuuteen, on helpompi houkutella ja pitää nuoria työntekijöitä. Tämä tarkoittaa usein hierarkioiden madaltamista ja työtilojen suunnittelua, jossa kaikki voivat jakaa ideoitaan vapaasti.

Lyhytjänteisyys ja jatkuva muutos haastavat perinteiset työelämän rakenteet

TikTokin algoritmi suosii jatkuvasti muuttuvaa sisältöä, ja nuoret ovat tottuneet nopeisiin muutoksiin ja uusiin trendeihin. Tämä vaikuttaa myös heidän odotuksiinsa työelämässä. He odottavat työympäristöiltä joustavuutta ja mahdollisuutta kehittyä nopeasti. Perinteinen 9–5-malli ei välttämättä houkuttele heitä, vaan he arvostavat työaikojen ja -tapojen joustavuutta. Etätyö, hybridityömallit ja projektityöt, joissa voidaan vaihtaa rooleja ja tehtäviä, ovat yhä suositumpia.

Arvot ja merkityksellisyys ohjaavat työpaikkavalintoja

Sukupolvi Z:lle työ ei ole pelkästään toimeentuloa. TikTokin kautta on nähtävissä selvästi, kuinka nuoret arvostavat työn merkityksellisyyttä ja arvojen mukaista toimintaa. He haluavat tehdä työtä, joka vaikuttaa positiivisesti yhteiskuntaan tai ympäristöön. Työnantajabrändäyksessä pelkkä palkka ja työedut eivät enää riitä, vaan yrityksen arvot ja eettinen toiminta ovat keskeisessä roolissa.

TikTok tarjoaa arvokasta tietoa siitä, millaisia arvoja ja odotuksia tulevat sukupolvet tuovat mukanaan työelämään. Kannattaa olla valppaina näiden trendien suhteen ja valmistautua muokkaamaan organisaatioiden kulttuuria ja viestintätapoja niin, että ne vastaavat nuorten odotuksia. Lyhyt viestintä, tarinankerronta, monimuotoisuus, luovuus, joustavuus ja merkityksellisyys ovat keskeisiä teemoja, jotka vaikuttavat tulevaisuuden työelämän rakenteisiin. TikTokin kautta voimme nähdä tulevaisuuden työelämän olevan yhä avoimempi, luovempi ja arvolähtöisempi.

Teksti: Paul Charpentier
Kuvat: Pexels

Julkaistu: 11/2024

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.

Fyysisen kunnon ylläpitäminen on elintärkeää työkyvyn säilymisen kannalta, ja tämä korostuu erityisesti, kun tarkastellaan työikäisten fyysisen kunnon kehitystä Suomessa. Tutkimukset osoittavat, että varusmiesten ja työikäisten miesten kestävyyskunto on heikentynyt jatkuvasti viime vuosikymmeninä. Tämä suuntaus on huolestuttava, sillä fyysinen kunto on suoraan yhteydessä työntekijöiden toimintakykyyn ja työurien pidentämiseen.

Vuodesta 1999 lähtien Vaasan yliopisto Executive Education (UvaasaExEd) eMBA on tuonut johtajille ja yrittäjille arvostettua osaamista. Yli 110 valmistunutta eri aloilta, kuten liiketoiminta, energia ja henkilöstöhallinto, juhlistavat nyt 25 vuoden matkaa kohti tulevaisuuden haasteita.

Mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen saa kykynsä käyttöönsä, selviytyy elämään kuuluvien normaalien haasteiden kanssa sekä kykenee työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan. (Maailman terveysjärjestö WHO)