Hyvinvointi

Työn imua lisäämällä kohti parempaa työhyvinvointia

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Työuupumuksen kasvu ja sen syyt

Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan työuupumus on yleistynyt huolestuttavalla tavalla: todennäköisesti työuupuneiden määrä on kasvanut kuudesta kymmeneen prosenttiin vuosina 2019–2024. Erityisesti esihenkilö- ja johtotehtävissä toimivien sekä alle 36-vuotiaiden joukossa työuupumus on kasvanut merkittävästi.

”Työuupumus on yleistynyt huolestuttavalla tavalla.

Työuupumus voi ilmetä monin eri tavoin, mutta yleisiä oireita ovat jatkuva väsymys, kognitiiviset häiriöt, työmotivaation puute ja kyynisyys. Erikoistutkija Janne Kaltiaisen mukaan työuupumuksen syyt ovat moninaiset, mutta yleisiä kuormitustekijöitä ovat epävarmuus oman työn tulevaisuudesta, kasvaneet byrokratiavaatimukset ja tunnetyön lisääntyminen. Lisäksi etätyön lisääntyminen on lisännyt yksinäisyyden ja tylsistymisen tunteita, erityisesti niillä, jotka tekevät yli 75 prosenttia työajastaan etänä.

Johtajien työhyvinvointi vaakalaudalla

Tutkimustulokset osoittavat, että työuupumus on kasvanut merkittävästi myös johtotehtävissä. Johtajien työssä ilmenevä uupumus on kolminkertaistunut pandemiaa edeltäneestä ajasta, ja samalla heidän toiveikkuutensa oman työnsä tulevaisuudesta on heikentynyt. Tämä on erityisen huolestuttava suuntaus, sillä johtajien työhyvinvointi vaikuttaa suoraan koko organisaation ilmapiiriin ja menestykseen.

Johtamistyö on muuttunut viime vuosina merkittävästi, mikä on lisännyt sen kuormittavuutta. Johtajille on tarjottava riittävästi tukea ja resursseja, jotta he voivat selviytyä uusista haasteista. Tämä tuki voi tarkoittaa esimerkiksi esimiestyön kehittämistä, koulutusta tai työhyvinvointia tukevien verkostojen luomista. Henkilöstöammattilaisten rooli korostuu tässä, sillä heidän tehtävänään on tunnistaa riskit ja tukea johtajia heidän työssään.

Ennaltaehkäisyn merkitys

Työuupumuksen ehkäisy alkaa siitä, että työpaikalla tunnistetaan uupumukseen johtavat tekijät ja pyritään systemaattisesti vähentämään niitä. Keskeisiä tekijöitä uupumuksen ennaltaehkäisyssä ovat työn hallinnan lisääminen, työkuormituksen tasapainottaminen ja sosiaalisen tuen vahvistaminen.

Työn hallinnan lisääminen tarkoittaa työntekijän mahdollisuutta vaikuttaa omaan työhönsä ja sen sisältöön. Työntekijät, jotka kokevat hallitsevansa työnsä ja pystyvänsä tekemään päätöksiä työnsä suhteen, kokevat vähemmän stressiä ja ovat vähemmän alttiita työuupumukselle.

Työkuormituksen tasapainottaminen on olennaista uupumuksen ehkäisyssä. Työterveyslaitoksen tutkimuksessa nousi esiin erityisesti kohtuuttoman työkuormituksen yhteys pitkiin sairauslomiin. Henkilöstöammattilaisten tehtävänä on varmistaa, että työtehtäviä ja resursseja jaetaan oikeudenmukaisesti, eikä yksittäisiä työntekijöitä kuormiteta liikaa.

Sosiaalisen tuen merkitys työssä on korostunut erityisesti etätyön yleistymisen myötä. Työntekijöiden kokema yksinäisyys on kasvanut, erityisesti niillä, jotka tekevät suurimman osan työajastaan etänä. Yksinäisyys ja puutteellinen vuorovaikutus työpaikalla voivat lisätä työuupumuksen riskiä. Työpaikoilla tulisi aktiivisesti edistää sosiaalista kanssakäymistä ja mahdollistaa kohtaamisia niin fyysisesti kuin virtuaalisesti. Tämä luo työyhteisöön yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vähentää yksinäisyyden kokemusta.

Työn imu ja sen lisääminen

Työuupumuksen ehkäisyssä on tärkeää keskittyä myös työn imun vahvistamiseen. Työn imu viittaa työntekijän innostuneeseen, sitoutuneeseen ja energiseen työskentelyyn. Työn imun vahvistamiseksi organisaatioissa tulisi kiinnittää huomiota erityisesti työtehtävien mielekkyyteen, oikeudenmukaiseen kohteluun ja siihen, että työntekijöillä on mahdollisuus kehittää osaamistaan ja kokea onnistumisia työssään.

”Sosiaalisen tuen merkitys työssä on korostunut erityisesti etätyön yleistymisen myötä.

Tutkimusprofessori Jari Hakanen muistuttaa, että työn imu ei ole enää itsestäänselvyys: jos työntekijä kokee työnsä merkityksettömäksi tai väsyttäväksi, työ ei enää ole voimavara, joka kantaa arjessa. Tämän vuoksi henkilöstöalan ammattilaisten tulisi aktiivisesti etsiä keinoja työn merkityksellisyyden lisäämiseksi ja luoda rakenteita, jotka tukevat työn imun syntymistä.

Työuupumus on kasvava ongelma suomalaisessa työelämässä, ja sen ehkäisy vaatii järjestelmällisiä toimia. Henkilöstöammattilaisilla on keskeinen rooli uupumuksen ennaltaehkäisyssä varmistamalla työn hallinnan, kuormituksen ja sosiaalisen tuen tasapaino. Työn imun vahvistaminen ja työpaikkojen kehittäminen kohti joustavampia ja tukevampia rakenteita ovat avaintekijöitä matkalla kohti parempaa työhyvinvointia.

Teksti: Paul Charpentier
Kuvat: Pexels

Julkaistu: 11/2024

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.

Fyysisen kunnon ylläpitäminen on elintärkeää työkyvyn säilymisen kannalta, ja tämä korostuu erityisesti, kun tarkastellaan työikäisten fyysisen kunnon kehitystä Suomessa. Tutkimukset osoittavat, että varusmiesten ja työikäisten miesten kestävyyskunto on heikentynyt jatkuvasti viime vuosikymmeninä. Tämä suuntaus on huolestuttava, sillä fyysinen kunto on suoraan yhteydessä työntekijöiden toimintakykyyn ja työurien pidentämiseen.