TOIMITUKSELTA

Työn tulevaisuus ja nuoret: muutoksen sukupolvi

Työelämä on suurten muutosten edessä, ja nuoret, jotka siirtyvät työmarkkinoille, ovat tämän muutoksen keskiössä. Teknologian kehitys, ilmastonmuutoksen vaikutukset ja globaali pandemiatilanne ovat muovanneet työelämää enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tulevaisuus näyttää erilaiselta kuin aikaisemmat sukupolvet osasivat kuvitella, ja nuoret vastaavat haasteisiin uudella tavalla.

Yksi merkittävimmistä muutoksista on työn digitalisoituminen. Etätyö, tekoälyn ja automaation kasvu sekä digitaalisten työkalujen yleistyminen ovat muuttaneet tapaa, jolla työtä tehdään. Nuorille, jotka ovat kasvaneet teknologian parissa, tämä muutos ei ole pelkästään mahdollisuus vaan itsestäänselvyys. Digitaaliset taidot ovat nykyajan työelämän perusta, ja ne, jotka hallitsevat niitä, ovat vahvoilla tulevaisuuden työmarkkinoilla.

Kestävä kehitys ja arvopohjainen työskentely ovat myös keskeisiä teemoja nuorille työntekijöille. Yhä useampi nuori hakee merkityksellistä työtä, joka tukee ympäristöarvoja ja edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Tämä asettaa työnantajille uudenlaisen vaatimuksen: pelkkä taloudellinen menestys ei enää riitä. Yrityksiltä odotetaan vastuullisuutta ja ne, jotka pystyvät vastaamaan tähän kutsuun, ovat etulyöntiasemassa nuorten työntekijöiden houkuttelussa ja sitouttamisessa.

Samalla työelämä on joustavampaa kuin koskaan ennen. Perinteiset työajat ja -paikat ovat muuttumassa, kun nuoret arvostavat yhä enemmän vapautta ja itsenäisyyttä työn suhteen. Freelancer- ja keikkatyö, hybridimallit ja yrittäjyys tarjoavat nuorille mahdollisuuksia räätälöidä työelämänsä omien tarpeidensa ja arvojensa mukaisesti.

Nuoret tuovat työelämään mukanaan uutta näkökulmaa ja rohkeutta haastaa vanhoja toimintatapoja. On tärkeää, että työyhteisöt ja työnantajat ymmärtävät tämän sukupolven odotukset ja tarjoavat heille mahdollisuuden kasvaa, kehittyä ja vaikuttaa. Työelämän tulevaisuus on heidän käsissään – ja se näyttää lupaavalta.

PETRI CHARPENTIER

Julkaistu: 11/2024

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.

Fyysisen kunnon ylläpitäminen on elintärkeää työkyvyn säilymisen kannalta, ja tämä korostuu erityisesti, kun tarkastellaan työikäisten fyysisen kunnon kehitystä Suomessa. Tutkimukset osoittavat, että varusmiesten ja työikäisten miesten kestävyyskunto on heikentynyt jatkuvasti viime vuosikymmeninä. Tämä suuntaus on huolestuttava, sillä fyysinen kunto on suoraan yhteydessä työntekijöiden toimintakykyyn ja työurien pidentämiseen.

Vuodesta 1999 lähtien Vaasan yliopisto Executive Education (UvaasaExEd) eMBA on tuonut johtajille ja yrittäjille arvostettua osaamista. Yli 110 valmistunutta eri aloilta, kuten liiketoiminta, energia ja henkilöstöhallinto, juhlistavat nyt 25 vuoden matkaa kohti tulevaisuuden haasteita.