Hyvinvointi
Yrityskulttuuri

Mielenterveyttä kannattaa edistää työpaikan arjessa

Mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen saa kykynsä käyttöönsä, selviytyy elämään kuuluvien normaalien haasteiden kanssa sekä kykenee työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan. (Maailman terveysjärjestö WHO)

Nykyaika ja työelämän jatkuvat, nopeat muutokset haastavat yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia työssä. Työpaikat eivät voi yksin ratkaista nykyajan haasteita, mutta työyhteisöissä voidaan tehdä paljon mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi.

Mielen hyvinvointia tukee työn tavoitteiden ja merkityksen ymmärtäminen. Ajoittainen tylsäkin työ on arvokasta, kun sillä on merkitystä asiakkaalle. Avoin keskustelu tavoitteista ja työmääristä vahvistaa ymmärrystä siitä, mitä pystytään tekemään työn puitteissa. Ei-täydellisyyttä tavoittelevassa työpaikkakulttuurissa nähdään kohtuullisetkin työn tulokset ja niistäkin annetaan ja saadaan myönteistä palautetta. Inhimillisessä työelämässä ymmärrämme, että mielialan ja elämän aaltoilu on normaalia, ei ongelma. Työ on hyvinvoinnin voimavara.

Mielenterveystaitoja voi opetella, myös työelämässä. Työterveyslaitoksen Mielenterveyden työkalupakki tarjoaa työkaluja mielen hyvinvointia tukevan työkulttuurin rakentamiseen. Työhyvinvointitestin avulla yksittäinen työntekijä tai esihenkilö voi arvioida omaa hyvinvointiaan. Työyhteisötasolla mielen hyvinvointia voi tukea mm. aivotyökartoituksen ja palautumislaskurin avulla. Pakissa on materiaalia esihenkilötyön kehittämiseen sekä tukea voimavarojen ja motivaation vahvistamiseen työuran toiselle puoliskolle. Työterveysyhteistyön toimintamalli auttaa kaikenkokoisia työpaikkoja edistämään mielenterveyttä työterveysyhteistyössään.

Menetelmät ovat maksuttomia ja pohjautuvat tutkimukseen. Yhdenkin työkalun kokeilusta on hyötyä!

Mielenterveyden työkalupakki (ttl.fi)

Julkaistu: 10/2024

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.