Hyvinvointi
Yrityskulttuuri

Näin perheyritys palkitsee työntekijänsä: Kaikki osaavat arvostaa lisäeläkettä

Matti Lassila on ollut Potman toimitusjohtaja viime vuoden lokakuusta alkaen, kun perheyrityksessä toteutettiin sukupolvenvaihdos.

Fennian asiakas Potma valitsi ryhmäeläkevakuutuksen työntekijöidensä sitouttamiseksi jo 15 vuotta sitten.

Yritykset haluavat pitää kiinni hyvistä työntekijöistä, sillä avainhenkilöt ovat pk-yrityksissä menestyksen tärkein voimavara yhdessä yrittäjien kanssa.

Alumiinisten hunajakennolevyjen valmistaja Potma on ratkaissut työntekijöidensä sitouttamiseen liittyvät haasteet ryhmäeläkevakuutuksen avulla. Lisäeläke on ollut käytössä 15 vuotta. Siihen ovat oikeutettuja kaikki vakituiset työntekijät, mikäli tulostavoitteet täyttyvät.

”Ryhmäeläkevakuutus on myös kiitos henkilökunnalle, koska olemme yhtä porukkaa. Jokainen ansaitsee menestyksestä siivun. Työntekijät osaavat arvostaa lisäeläkettä”, sanoo Potman toimitusjohtaja Matti Lassila.

Ryhmäeläkevakuutuksesta on yrityksille paljon etua. Samalla vastuullisesti toimivat yritykset kantavat huolta työntekijöidensä työuran jälkeisestä ansiotasosta. Lassilan lisäksi asiasta on julkisuudessa kertonut muun muassa One Leasing Finlandin yrittäjä Harri Toivonen. One Leasing Finlandilla on käytössä useita palkitsemismalleja.

”Ryhmäeläkevakuutus on tarkoitettu avainhenkilöiden pitkäaikaiseen sitouttamiseen. Työntekijöille se antaa turvaa vanhuuden päiville. Säästäminen on helppoa, kun rahat ovat paremmin suojassa”, vahvistaa Fennian myyntipäällikkö Eero Aittolampi.

Potma on ollut Fennian asiakas vuodesta 2018 alkaen. Lassila arvostaa Fenniassa ihmis- ja asiakasläheisyyttä. Vakuutusasiat on hoidettu aina sovitusti.

”Meillä on myös käytössä Hyvinvointiturva, sillä haluamme hoitaa henkilökunnan vaivat nopeasti pois”, toimitusjohtaja sanoo.

Tavara liikkuu Lapista maailmalle

Potman vajaan viiden miljoonan euron liikevaihdosta 95 prosenttia syntyy alumiinisten hunajakennolevyjen tuotannosta ja myynnistä. Loput viisi prosenttia kertyy jääurheilukenttien jäähän tehtävien merkintäviivojen valmistuksesta. Lappilaisyrityksen tekemiä merkintäviivoja voi nähdä jopa NHL- ja olympiakaukaloissa.

”Se on meille hyvää mainosta ja referenssit ovat todella tunnettuja maailmanlaajuisesti. Valmistamiamme seinä- tai kattolevyjä puolestaan käytetään laivojen sisustuksen ja ulkoalueiden rakennusmateriaaleina, rakennusalalla, hisseissä, puhdastilarakentamisessa sekä raidekalustoteollisuudessa”, Lassila listaa.

Potman liikevaihdosta 30–40 prosenttia tulee suorasta viennistä ja viennin osuutta on tarkoitus kasvattaa lähivuosina.

Voisi kuvitella, että yrityksen sijainti Lapin Pellossa asettaa haasteita vientikuljetuksille. Yrittäjän mukaan yhteydet Skandinaviaan, Keski-Eurooppaan ja muualle maailmalle ovat kuitenkin hyvät. Sijainnista on jopa etua verrattuna Etelä-Suomeen, koska tavara liikkuu kilpailukykyisesti rekoilla Ruotsin läpi.

”Tämä tuli viimeksi ilmi satamalakkojen aikaan, kun saimme turvattua toimitukset aikataulussa meidän Keski-Euroopan asiakkaillemme. Toimitusvarmuus on yksi yrityksemme perusarvoja”, Lassila kertoo.

Potma on kolmen sisaruksen ja heidän vanhempiensa omistama perheyritys. Matin veli Antti Lassila on yrityksen hallituksen puheenjohtaja ja liiketoimintajohtaja. Perheyrityksen ihanteena on hallittu kasvu, jonka saavuttaminen edellyttää työntekijöiltä vahvaa ammattitaitoa ja sitoutumista.

”Joskus vuosikasvu on ollut 35 prosenttia. Se alkaa olla jo aika paljon. Riskit kasvavat, jos kassavirta ei toimi tai resurssit tulevat vastaan”, toimitusjohtaja sanoo.

Lisätietoja: www.fennia.fi

Julkaistu: 10/2024

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.