Koulutus
Yrityskulttuuri

Työntekijän urakehityksestä hyötyy myös yritys

Miten suhtautua, kun työntekijä haluaa kouluttautua nykyistä työnkuvaansa pidemmälle? Onko se työnantajalle uhka vai mahdollisuus?

Olisi helppoa ajatella, että työntekijän kouluttaminen on riski: mitä jos työntekijä lähteekin kohti muita haasteita, kun osaamista karttuu tämänhetkistä työnkuvaa laajemmin?

Ajatusmalli kannattaa ehdottomasti kääntää toisinpäin. Työnantajayrityksellä on käynyt loistava tuuri, kun se on saanut oppimishaluisen työntekijän. Hän ei ehkä kuitenkaan jää kauaksi aikaa tehtävään, jossa hän ei saa kehittyä entistä taitavammaksi. Parasta, mitä voi tässä tilanteessa tehdä, on panostaa työntekijän kouluttamiseen ja hyödyntää hänen uutta osaamistaan yrityksen hyväksi.

Työn palkitsevuus syntyy osaamisen tunteesta ja mahdollisuudesta kehittyä

Motivaation, innostuksen ja hyvinvoinnin kannalta on ratkaisevaa, että työntekijä kokee olevansa työssä, jossa hän on hyvä ja pääsee näyttämään parhaat taitonsa. Siksi on tärkeää, että työpaikalla kannustetaan jokaista löytämään omat vahvuutensa, annetaan niistä positiivista palautetta ja pyritään löytämään mahdollisuuksia hyödyntää niitä työssä.

Työssä kehittyminen on edellytys motivaation säilymiselle, ja koulutus on tässä tärkeässä roolissa: sen kautta osaamista karttuu ja mahdollisuudet edetä itselle mieleiseen suuntaan avautuvat. Tätä kautta yritys saa yhä osaavampia tekijöitä, jotka ovat tärkeä kilpailuvaltti liiketoiminnalle.

Urakehityksen mahdollistaminen organisaation sisällä saa työntekijät pysymään

Paitsi että työnantajan tarjoama koulutus on työntekijälle arvokas tilaisuus kehittää ammattitaitoaan se myös sitouttaa työnantajaan. Se ei siis ole pelkästään kuluerä vaan ennen kaikkea sijoitus sekä osoitus siitä, että työntekijää arvostetaan ja häneen halutaan panostaa.

Vaikka työntekijä olisi kuinka pätevä nykyisessä tehtävässään, työnkuvien muutoksille on toisinaan tarvetta – lähti tarve sitten työntekijästä itsestään tai jostain muusta syystä. Henkilöstön osaamista kehittämällä voidaan tukea ihmisten urakehitystä oman organisaation sisällä, monipuolisempiin tai vaativampiin tehtäviin.

• Sisäisiin urapolkuihin panostaminen mahdollistaa työntekijöille etenemisen tutussa organisaatiossa.

• Työnantajalle se on keino pitää kiinni arvokkaimmasta resurssistaan – työntekijöistä.

• Samalla urakehityksen mahdollistaminen ja sen aikaansaama henkilökunnan pysyvyys tukevat positiivista työnantajamielikuvaa.

Henkilöstön hyvinvoinnin ja osaamisen ylläpitäminen on myös aina kannattavampaa kuin uusien palkkaaminen. Kun työntekijä kehittyy roolista toiseen organisaation sisällä, on helpompaa ja riskittömämpää rekrytoida uusi ihminen vähemmän vaativaan rooliin.

C niin kuin Careeria – oikea vaihtoehto osaamisen kehittämiseen

Me Careeriassa tarjoamme monipuolisia koulutusratkaisuja yritysasiakkaidemme tarpeisiin ja jalostamme osaamista työelämää varten. Toteutamme koulutuksia maksuttomina oppisopimuskoulutuksina, kaupallisina räätälöityinä lyhytkoulutuksina ja asiakkaamme tilanteen sekä mahdollisuuksien mukaan ELY-keskuksen yhteishankintarahoituksen avulla.

Lue lisää ja ota rohkeasti yhteyttä!

Julkaistu: 09/2024

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Recruitment trends often reflect broader workforce dynamics, and Finland and Sweden are no exception. Businesslike’s Senior Consultant and co-founder Marju Vuorensalmi recently spoke with Joakim Avikainen, Head of HR at Swedish Debe Flow Group, to explore the key recruitment topics on both sides of the Baltic Sea. Joakim, who recruits for Debe across the Nordics and Europe, shared his perspective on what’s hot in recruitment and how these trends impact hiring strategies.

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.