Hyvinvointi
Yrityskulttuuri

Heikko palautuminen rapauttaa suorituskyvyn yhä useammalla

Yli puolet työntekijöistä liikkuu alle suositusten.

Oli syynä sitten viime vuosien muutos työskentelytavoissamme eli etätyön yleistyminen tai jokin muu, Firstbeatin laaja mittaustietokanta osoittaa, että liikkuminen on vähentynyt ja jopa 35 työntekijällä sadasta on heikko aerobinen kestävyyskunto. UKK-instituutin mukaan liikkumattomuus ja paikallaanolo muun muassa lisäävät useiden kansansairauksien riskiä ja kasvattavat terveydenhuollon kustannuksia vuositasolla Suomessa 3,2 mrd. €.

”Etä- ja hybridityö selkeästi lisäävät passiivisuutta arjessamme. Työnantaja voi osaltaan vaikuttaa siihen, että työpäivät sisältävät enemmän fyysistä aktiivisuutta esimerkiksi varmistamalla riittävän tauotuksen palaverien välissä, kannustamalla kävelypalavereihin tai järjestämällä taukoliikuntaa ruudun välityksellä. Tällaisilla pienillä muutoksilla on valtava vaikutus”, Firstbeatin liiketoimintajohtaja Juho Tuppurainen sanoo.

Haasteita sekä päivän että unenaikaisessa palautumisessa

Uneen liittyen Firstbeatin tietokantalöydös paljastaa, että keskimäärin joka kuudennella työntekijällä palautuminen on riittämätöntä unen aikana. Palauttava uni on keskeinen terveyden ja suorituskyvyn perusta, sillä se auttaa kehoa toipumaan rasituksesta ja rakentaa voimavaroja.

Myös päivänaikaisella palautumisella on merkitystä hyvinvointiin ja jaksamiseen. Firstbeatin tietokannan mukaan joka neljäs työntekijä palautuu heikosti valveilla ollessa. Jos työntekijän stressitaso on korkea koko päivän ajan, voi olla tarpeen sisällyttää enemmän palautumishetkiä, kuten 10 minuutin mikrotaukoja tai fyysistä aktiivisuutta työpäivään.

Kuormittavien tekijöiden tunnistaminen yksilö- ja organisaatiotasolla

Sadan henkilön yrityksessä keskimäärin 16 henkilöllä on erittäin korkea stressitaso, ja 11 henkilöä kärsii toistuvasti huolestuttavan heikosta palautumisesta. Työuupumus lisää merkittävästi sairastumis-, tapaturma- ja työkyvyttömyysriskejä.

Firstbeat Life -mittauksen avulla on mahdollista tunnistaa työntekijöiden stressiin ja palautumiseen liittyvät huolestuttavat trendit organisaatiossa, selvittää niiden syyt ryhmätasolla ja kohdistaa hyvinvointitoimet tarveperusteisesti. Mikäli mittausten tekijänä on työterveys tai ulkopuolinen valmennustaho, yritys pystyy tukemaan myös yksilötason haasteissa.

Mitattu tieto auttaa niin ryhmä- kuin yksilötasollakin seuraamaan ja todentamaan tehtyjen muutosten vaikutuksia, kuten fyysisen aktiivisuuden vaikutusta stressitasapainoon tai palautumiseen.

”Firstbeat Life on työntekijälle hyödyllinen työkalu tunnistamaan, miten elämäntavat vaikuttavat omaan kuormittuneisuuteen, palautuuko riittävästi ja kuinka rakentaa omaa palautumista ja stressin hallintaa ja sitä kautta voimavaroja arkeen. Parhaimmillaan vaikka liikunnan lisäämisellä saadaan aikaan positiivinen dominoefekti: kun kunto paranee, näkyy se myös muussa jaksamisessa, sillä hyväkuntoinen keho sietää paremmin stressiä ja palautuu siitä nopeammin”, Tuppurainen toteaa.

”Olemme nähneet myös, miten data on saanut yrityksiä tekemään pieniä mutta vaikuttavia tekoja työhyvinvoinnin eteen ja esimerkiksi tuunaamaan työtä tai työkulttuuria toimivammaksi”, Tuppurainen sanoo.

Lue lisää osoitteessa: www.firstbeat.fi

Julkaistu: 08/2024

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.