Johtaminen
Valmennus
Yrityskulttuuri

Johtamalla oppimista johdat työhyvinvointia ja kilpailukykyä

Jatkuva kehittyminen ja oppiminen on elintärkeää organisaation kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Oppiminen ei tapahdu itsestään, vaan sitä on johdettava systemaattisesti.

Ihmislähtöinen lean-johtaminen yhdistää työntekijöiden hyvinvoinnin ja jatkuvan oppimisen organisaation toiminnan keskiöön. Johtamalla oppimista organisaatio sitouttaa työntekijät oman työnsä kehittämiseen, antaa heille valtaa ja vastuuta, parantaa tehokkuutta sekä lisää työhyvinvointia.

Jatkuvan oppimisen kulttuurin rakentamiseksi aseta organisaatiollesi seuraavat viisi tavoitetta.

1. Ota jokainen osalliseksi kehittämiseen

Edistämällä osallisuutta parannetaan oppimiskykyä. Kun työntekijä tuntee olevansa arvokas osa organisaatiota, hänen sitoutumisensa ja motivaationsa kasvaa. Osallisuuden kulttuuri parantaa työilmapiiriä, työhyvinvointia ja edistää innovaatiokykyä. Liikkeelle voi lähteä tarjoamalla jokaiselle paikkoja osallistua päätöksentekoon ja tuoda esiin ideoitaan ja kehitysehdotuksiaan. Kun jokainen työntekijä nähdään oman työnsä parhaana asiantuntijana ja työnsä kehittäjänä, olemme jatkuvan oppimisen ytimessä.

2. Käytä asiakaspalautetta oppimisen työkaluna

Asiakaspalautteen hyödyntäminen parantaa organisaation ketteryyttä ja asiakaslähtöisyyttä. Ulkoisten asiakkaiden lisäksi huomioon on muistettava ottaa myös sisäisten asiakkaiden palaute. Asiakaspalautteen analysointi ja siihen reagointi mahdollistavat organisaation kehittymisen ja sopeutumisen muuttuviin tarpeisiin. Hyödynnä siis asiakaspalautetta oppimisprosessin ohjaamiseksi oikeaan suuntaan.

3. Johda henkilöstön oppimista järjestelmällisesti

Oppiminen ei tapahdu itsestään. Pystyäkseen uudistumaan ja pysymään kilpailukykyisenä on organisaatioiden tehtävä oppimisesta osa ihmisten päivittäistä työtä. Ajoittainen oppiminen, joka tapahtuu ainoastaan koulutuspäivissä, ei kasvata oppivaa organisaatiota. Oppimisen johtamisen on oltava tietoinen valinta, siitä on tehtävä strateginen prioriteetti.

4. Keksi keinot hiljaisen tiedon jakamiselle

Hiljainen tieto on organisaatiolle arvokas resurssi, jota on hankala ottaa haltuun. Kokeneet työntekijät ovat kerryttäneet vuosien varrella valtavan määrän tietoa, joka jää hyödyntämättä ilman järjestelmällistä oppimisen johtamista. Organisaation osaamispääoma säilyy ja kasvaa, kun hiljaisen tiedon jakamiseen on olemassa oma suunnitelma. Mentorointiohjelmat ja säännölliset osaamisen jakamissessiot ovat tehokkaita keinoja siirtää hiljaista tietoa tuoreemmille työntekijöille.

5. Huolehdi esihenkilöiden osaamisesta

Esihenkilöiden rooli oppimisen johtamisessa on keskeinen. Heidän tulee tukea työntekijöiden kehittymistä ja tarjota tarvittavat resurssit oppimiseen. Tämän vuoksi heidän on myös pysyttävä ajan tasalla parhaista käytännöistä ja kehitettävä omia johtamistaitojaan jatkuvasti. Esihenkilöiden jatkuva itsensä kehittäminen vahvistaa organisaation oppimiskykyä.

Jokainen askel kohti oppivaa kulttuuria on investointi kilpailukyvyn kasvattamiseksi. Muutos oppivaksi organisaatioksi ei tapahdu yhdessä yössä. Liikkeelle kannattaa lähteä rakentamalla mahdollisimman monelle työntekijälle mahdollisuus oman työnsä kehittämiseen. Yhteinen muutos alkaa arjesta.

Kirjoittaja: Jalmari Eklund on ihmislähtöisen lean-johtamisen valmentaja ja Excellence Finlandin kouluttajakumppani. 15-vuotisen lean-uransa aikana Jalmari on kohdannut yli 500 organisaatiota ja 30 000 ihmistä. Jalmarin missiona on edistää ammattiylpeyden ja hiljaisen tiedon hyötykäyttöä työelämän uudistamisen ja työhyvinvoinnin menestystekijöinä. Jalmarin koulutuksiin pääsee mukaan oppimaan osoitteessa: excellencefinland.fi

Julkaistu: 08/2024

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.