Hyvinvointi

Lohjan vetovoima matkailukaupunkina kasvaa järvien, aitouden ja joulupukin avulla

Lohja tunnetaan Porvoon ohella yhtenä vetovoimaisimmista matkailukaupungeista Uudellamaalla, ja suosio näkyy hyvin runsaana matkailijoiden määrän kasvuna suosituissa paikallisissa matkailukohteissa kuten Tytyri Elämyskaivoksessa, jonka kävijämäärä on kaksinkertaistunut viimeisen vuoden aikana.

Joulupukin muuttaminen vanhaan kaivokseen Lohjalle on varmasti vaikuttanut vetovoimaisuuteen osaltaan, mutta myös Järvi-Suomen kaltainen luonnonkaunis ympäristö vetää puoleensa. Lohjalla nautitaan elämästä erityisesti veden äärellä ja luonnossa liikkuen.

Ehkä parhaiten lohjalaista maisemaa kuvaa idyllinen, postikorttimainen kumpuileva järvimaisema, jossa taustalla kimmeltää sininen vedenpinta auringonpaisteessa. Juuri tuo sama mielikuva houkuttaa myös kansainvälisiä matkailijoita Suomeen, tuhansien järvien maahan. Lohjan suuri noin 200 järven kokonaisuus, on kuin Järvi-Suomi pienoiskoossa, sillä erolla, että sama kokemus tästä kansallismaisemasta sijaitsee vain puolen tunnin matkan päässä Helsingistä ja on näin ollen vaivattomasti saavutettavissa, vaikka lyhyenä päiväretkenä.

Lohja on itse asiassa pullollaan Suomi-idylliin kuuluvia elementtejä, joista myös Elias Lönnrot, suomen kansalliseepoksen Kalevalan kokoaja, kirjoitti teksteissään. Lönnrotin synnyin- ja vanhuudenkoti sijaitsee juuri näissä maisemissa Lohjan Sammatissa, mikä korostaa paikan merkitystä suomalaisen kulttuurin ja maiseman kannalta. Ehkä juuri tämä on myös houkutellut lukuisia Suomen tasavallan presidenttejä viettämään vapaa-aikaansa täällä. Järven ja luonnon ohella uniikit matkailukohteet, aitous, ilmiöt ja runsas tapahtumatarjonta luovat pohjan elämyksellisille nautinnoille ja selittävät osaltaan Lohjan suosion kasvua matkailupaikkakuntana. Yksi varmasti kaikkein suomalaisimpia ja tunnetuimpia henkilöitä Lönnrotin ohella on tietysti Joulupukki, jonka aidossa luolaympäristössä sijaitseva elämyksellinen piilopaikka on myös täällä Lohjalla, lähes 100 metrin syvyydessä aivan Lohjan keskustan alla.

Pala Järvi-Suomea

Uudenmaan suurin järvi, Lohjanjärvi, sekä noin 200 muuta lohjalaista järveä lahtineen ja saarineen tekevät Lohjasta kuin palan Järvi-Suomea pääkaupunkiseudun kainalossa. Lohjalla voit nauttia monipuolisista vesielämyksistä, kuten suppailusta, saarihyppelystä, melonnasta tai veneilystä, tai yksinkertaisesti viettää rentouttavan päivän jollakin kaupungin ylläpitämistä rannoista. Kätevin tapa liikkua valtavalla Lohjanjärvellä on aivan keskustasta Aurlahden rannasta lähtevä vesitaksi. Varmista, että päivääsi kuuluu myös patikointi kauniilla Lohjansaarella, jossa sijaitsee tiettävästi Suomen kaunein ja kuvatuin puu, Paavolan tammi.

Aitoja elämyksiä

Lohja on noin 46 000 asukkaan kaupunki, jolla on vilkas keskusta toreineen ja urheilukeskittymineen, mutta joka tarjoaa samalla myös aitoa maalaisseutua pienine putiikkeineen ja nähtävyyksineen. Erikoisimpia nähtävyyksiä lienee Kasvihuoneilmiö, Lauttaravintola Kaljaasi, Vuorikosken mylly ja vaikkapa Hyrsylän Mutka. Kaupunki kätkee sisäänsä myös paljon sisältöä lapsiperheiden arkeen kuten hemmottelua Lohja spa:ssa, seikkailun täyteisiä päiviä jännittävässä Peikkoluolassa maan alla tai yhteistä urheilua Kisakallion urheiluopistolla. Puolen tunnin matkan päässä Helsingistä sijaitsevaa Lohjaa kuvaa hyvin termi ”kaupunki maalla”. Lohjalla on myös uskomattoman runsas yksityisten kahviloiden ja palveluntarjoajien keskittymä, joka näyttäytyy matkailijoille kokemuksien ja tietysti myös makujen aarreaittana.

Lisätietoja:
www.visitlohja.fi
www.tytyrielamyskaivos.fi

Julkaistu: 08/2024

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.