Hyvinvointi
Yrityskulttuuri

Väestöliiton myöntämä perheystävällinen työpaikka -tunnus kertoo yrityksen sosiaalisesta vastuullisuudesta

Cloudriven Oy:n henkilöstö otti vastaan tiedon Perheystävällinen työpaikka -tunnuksesta huhtikuussa 2024 Nuuksiossa, sisäisessä Tech Retreat -tapahtumassa.

Perheystävällinen työpaikka -tunnuksen voi saada työnantaja, joka täyttää perheystävällisyyden kriteerit. Tunnus kertoo yrityksen sosiaalisesta vastuullisuudesta ja työnantajan sitoutumisesta perheystävällisyyden toteuttamiseen.

Tunnus on vuosien aikana myönnetty lähes parillekymmenelle työantajalle. Sertifioituja perheystävällisiä työpaikkoja on sekä yksityisellä että julkisella sektorilla, samoin kuin järjestöissä, kertoo Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -ohjelman ohjelmapäällikkö Anna Kokko.

Perheystävällinen työpaikka tukee hyvinvointia töissä ja muussa elämässä

Perhe käsitetään laajassa merkityksessä henkilöiksi, joiden työntekijä itse katsoo kuuluvaksi perheeseensä. Perheystävällisyydellä tarkoitetaan työn ja muun elämän sekä erilaisten sosiaalisten suhteiden tasapainoa ja mahdollisuutta huolehtia omasta hyvinvoinnistaan.

Perheystävällinen työyhteisö kantaa yhdessä vastuuta henkilöstönsä jaksamisesta. Työpaikka tukee joustavia käytäntöjä erilaisissa elämäntilanteissa, niin pienten lasten vanhempien arjessa kuin iäkkäistä vanhemmista huolehdittaessa. Hyvinvointi työpaikalla vahvistaa koko perheen hyvinvointia kotona ja päinvastoin.

Perheystävällinen työpaikka -tunnuksen saaneiden joukko kasvaa

Tuorein Väestöliiton tunnuksen saaja on Cloudriven Oy. Yritys sai tunnuksen suoraan alkukartoituksen tulosten perusteella keväällä 2024. Cloudrivenin tulokset perheystävällisyyskyselyssä ovat toistaiseksi koko ohjelman historian korkeimmat.

Cloudriven on IT-alan konsultointia ja asiakkaiden tarpeita vastaavia pilviratkaisuja tarjoava yritys, joka työllistää noin 45 henkeä. Työntekijöitä asuu eri puolilla Suomea sekä ulkomailla. ”Cloudrivenilla on aina pidetty perheystävällisyyttä ja joustavaa työkulttuuria keskeisenä arvona, mikä näkyy myös käytännön arjessamme”, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Jukka Koskenkanto.

Cloudrivenin HR-johtaja Hanna Arimo painottaa, että työyhteisössä täysin joustavat etätyökäytännöt ja työajat ovat olleet arkea jo pitkään. Esimerkiksi kuluneen vuoden aikana noin 15 prosenttia työntekijöistä on tehnyt oma-aloitteisesti lyhennettyä työaikaa joko pysyvästi tai määräajan. Yrityksessä on vahvasti tuettu lyhennetyn työajan mahdollistamista perheen ja muiden henkilökohtaisten syiden vuoksi.

Tyypillisesti työnantaja saa tunnuksensa Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -ohjelman ja kehittämistoimien jälkeen. Tunnus on mahdollista saada heti alkukartoituksen perusteella, jos tulokset kyselystä tai itsearviointikeskusteluista sekä muut tarvittavat dokumentit osoittavat organisaation perheystävällisyyden kiitettävän tason. Suurin tunnuksen saaneista yrityksistä on DNA ja julkiselta sektorilta Kela, joka on samalla suurin kaikista tunnuksen saaneista. Molemmat organisaatiot ovat ehtineet jo uusia tunnuksensa, joka on voimassa kolme vuotta kerrallaan.

Kiinnostaako organisaatiotasi Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -ohjelma ja tunnus? Tutustu ja ota yhteyttä: Perheystavallinentyopaikka.fi/ohjelma Perheystavallinentyopaikka.fi/ohjelma

Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -ohjelman tavoitteena on edistää työn ja muun elämän yhteensovittamisen toimivia käytäntöjä työpaikoilla. Tunnuksen myöntää Väestöliitto ry.

Lisätietoja: perheystavallinentyopaikka.fi

Teksti: Anna Kokko / Väestöliitto

Julkaistu: 08/2024

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.