Hyvinvointi

Fyysinen kunto työkyvyn ylläpitäjänä

Fyysisen kunnon ylläpitäminen on elintärkeää työkyvyn säilymisen kannalta, ja tämä korostuu erityisesti, kun tarkastellaan työikäisten fyysisen kunnon kehitystä Suomessa. Tutkimukset osoittavat, että varusmiesten ja työikäisten miesten kestävyyskunto on heikentynyt jatkuvasti viime vuosikymmeninä. Tämä suuntaus on huolestuttava, sillä fyysinen kunto on suoraan yhteydessä työntekijöiden toimintakykyyn ja työurien pidentämiseen.

Heikko kestävyyskunto herättää huolta

Varusmiesten kestävyyskunto on heikentynyt merkittävästi 1970-luvulta lähtien. Esimerkiksi 12 minuutin juoksutestin tulokset ovat laskeneet vuosien saatossa. Myös työikäisten miesten kestävyyskunto on ennusteiden mukaan laskussa, mikä herättää huolen työväestön tulevaisuudesta. Vuoteen 2040 mennessä merkittävä osa työikäisistä kärsii heikosta kestävyyskunnosta, mikä voi rajoittaa erityisesti fyysisesti vaativissa ammateissa toimivien työuraa.

Kestävyyskunnon heikkeneminen yhdistettynä ylipainon ja lihavuuden yleistymiseen asettaa suomalaiset työntekijät haavoittuvaan asemaan. Fyysisesti vaativissa tehtävissä työskentelevien on yhä vaikeampi saavuttaa eläkeikää ilman merkittäviä terveysongelmia. Tämän vuoksi on olennaisen tärkeää lisätä tietoisuutta fyysisen kunnon merkityksestä ja rohkaista työntekijöitä omaksumaan terveellisempiä elämäntapoja.

”Vuoteen 2040 mennessä merkittävä osa työikäisistä kärsii heikosta kestävyyskunnosta.

Hakusessa aktiivisuus ja terveet elintavat

Henkilöstöalan ammattilaisten tulisi olla eturintamassa kehittämässä toimenpiteitä, jotka edistävät työntekijöiden fyysisen kunnon ylläpitämistä ja parantamista. Tämä sisältää paitsi työpaikoilla tarjottavat fyysisen aktiivisuuden mahdollisuudet, myös terveellisen ravinnon edistämisen ja työpäivien aikana tehtävät liikuntatauot. Lisäksi tulisi panostaa poikkihallinnollisiin toimiin, jotka tukisivat laajemmin väestön fyysistä aktiivisuutta ja terveellisiä elämäntapoja.

Kestävyyskuntoa voidaan parantaa monin tavoin, ja jo pienetkin muutokset liikunnan määrässä voivat tuottaa merkittäviä hyötyjä. Terveellisempi ruokavalio, säännöllinen liikunta ja painonhallinta ovat avainasemassa, kun pyritään kääntämään kestävyyskunnon laskusuunta. Olisi myös tärkeää, että henkilöstöalan ammattilaiset työskentelisivät yhdessä terveydenhuollon asiantuntijoiden kanssa luodakseen kattavia ohjelmia, joilla edistettäisiin työntekijöiden hyvinvointia, sekä tuettaisiin heidän fyysistä kuntoaan – pitkällä aikavälillä.

”Kestävyyskuntoa voidaan parantaa monin tavoin.

Työssä viihtyminen on osa elämänlaatua

Kokonaisuudessaan fyysisen kunnon ylläpitäminen ja parantaminen työikäisillä on keskeinen rooli työtehon ja työssä viihtyvyyden parantamisessa. Terveyden ja työkyvyn edistämiseen tähtäävät toimet eivät ainoastaan paranna yksilön elämänlaatua, vaan ne ovat myös taloudellisesti kannattavia investointeja yrityksille. Tämän vuoksi on tärkeää, että henkilöstöhallinto ja työnantajat sitoutuvat tukemaan ja edistämään näitä käytäntöjä aktiivisesti.

Tulevaisuuden työelämässä fyysisen kunnon merkitys korostuu entisestään, kun työurat pitenevät ja työtehtävät muuttuvat. Henkilöstöalan ammattilaisten on nyt varmistaa, että työntekijät voivat säilyttää ja parantaa fyysistä kuntoaan, jotta he pystyvät kohtaamaan tulevaisuuden työelämän haasteet tehokkaasti ja terveellisesti.

Kuvat: Pixabay

Julkaistu: 11/2024

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.

Vuodesta 1999 lähtien Vaasan yliopisto Executive Education (UvaasaExEd) eMBA on tuonut johtajille ja yrittäjille arvostettua osaamista. Yli 110 valmistunutta eri aloilta, kuten liiketoiminta, energia ja henkilöstöhallinto, juhlistavat nyt 25 vuoden matkaa kohti tulevaisuuden haasteita.

Mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen saa kykynsä käyttöönsä, selviytyy elämään kuuluvien normaalien haasteiden kanssa sekä kykenee työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan. (Maailman terveysjärjestö WHO)