Hyvinvointi
Työympäristö (akustiikka, ergonomia, toimitilat)
Yrityskulttuuri

Toimiston vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.

Fyysinen hyvinvointi

Toimiston suunnittelu ja varustelu vaikuttavat suoraan työntekijöiden fyysiseen hyvinvointiin. Tutkimuksen mukaan 61 % vastaajista pitää toimistoa tärkeänä tai melko tärkeänä fyysisen hyvinvoinnin kannalta. Erityisesti vanhemmat vastaajat korostavat toimiston merkitystä fyysiselle kunnolle, mikä voi johtua ergonomisesti suunnitelluista työpisteistä ja mahdollisuuksista liikkumiseen työpäivän aikana. Liikkumista kannustavat työympäristöt, kuten toimistot, joissa on käytettävissä seisomapöytiä tai taukoliikuntaa, ovat osoittautuneet tyytyväisyyttä lisääviksi.

”Toimiston suunnittelu ja varustelu vaikuttavat suoraan työntekijöiden fyysiseen hyvinvointiin.

Psyykkinen hyvinvointi

Psyykkisen hyvinvoinnin osalta toimiston rooli on vieläkin merkittävämpi. Tutkimuksen mukaan 73 % vastaajista kokee toimiston erittäin tai melko tärkeänä psyykkisen hyvinvointinsa kannalta. Nuoremmat ikäluokat arvostavat erityisesti toimiston tarjoamaa sosiaalista vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä, jotka ovat keskeisiä tekijöitä psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Työympäristön sosiaalinen rakenne ja mahdollisuus kasvokkaisiin kohtaamisiin vähentävät eristyneisyyden tunnetta ja edistävät mielenterveyttä.

Kannattaa tutkia eikä hutkia

Yllä olevat havainnot korostavat, kuinka tärkeää on suunnitella toimistotilat siten, että ne tukevat sekä fyysistä että psyykkistä hyvinvointia. Yritykset, jotka tarjoavat työntekijöilleen ergonomisesti muunneltavia työpisteitä, riittävästi luonnonvaloa, hiljaisia alueita keskittymistä varten sekä tiloja, jotka kannustavat sosiaaliseen kanssakäymiseen ja yhteisöllisyyteen, panostavat samalla myös tulevaisuuteen.

”Liikkumista kannustavat työympäristöt ovat osoittautuneet tyytyväisyyttä lisääviksi.

Jatkuvasti muuttuvassa työelämän kentässä on keskeistä, että työympäristö adaptoituu vastaamaan nykyaikaisen työvoiman tarpeita. Työtilojen kehittämisessä kannattaa pohtia ainakin seuraavia asioita:

– Kehitä monipuolisia työtiloja, jotka tarjoavat sekä yksityisyyttä, että mahdollisuuksia vuorovaikutukseen.

– Panosta työtilojen terveellisyyteen esimerkiksi parantamalla sisäilman laatua ja valaistusta.

– Järjestä säännöllisiä hyvinvointia edistäviä aktiviteetteja, kuten taukojumppaa tai mindfulness-harjoituksia.

– Edistä joustavaa työkulttuuria, joka sallii työntekijöiden valita, milloin ja missä he työskentelevät parhaiten, yhdistäen etä- ja toimistotyön optimaalisella tavalla.

”Toimiston rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa on merkittävä.

Tulevaisuus korostaa joustavuutta

Toimiston rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa on merkittävä. Tämä korostaa toimistotilojen suunnittelun ja käytön strategisen lähestymistavan tärkeyttä, jossa huomioidaan työntekijöiden moninaiset tarpeet. Tulevaisuuden työpaikkojen on oltava joustavia, terveyttä edistäviä ja tuettava työntekijöiden kokonaisvaltaista hyvinvointia, mikä luo pohjan kestävälle työntekijätyytyväisyydelle ja organisaation menestykselle.

Kuvat: Pexels

Julkaistu: 11/2024

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Fyysisen kunnon ylläpitäminen on elintärkeää työkyvyn säilymisen kannalta, ja tämä korostuu erityisesti, kun tarkastellaan työikäisten fyysisen kunnon kehitystä Suomessa. Tutkimukset osoittavat, että varusmiesten ja työikäisten miesten kestävyyskunto on heikentynyt jatkuvasti viime vuosikymmeninä. Tämä suuntaus on huolestuttava, sillä fyysinen kunto on suoraan yhteydessä työntekijöiden toimintakykyyn ja työurien pidentämiseen.