Hyvinvointi
Yrityskulttuuri

Työstressin hallinta edellyttää avointa vuoropuhelua

Työelämän digitalisoituminen on tuonut mukanaan merkittäviä muutoksia työtapoihin, työkulttuuriin ja työympäristöihin. Tämä kehitys tarjoaa uusia mahdollisuuksia tehostaa toimintaa, mutta samalla se luo uusia haasteita työntekijöiden hyvinvoinnille. Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometri 2022 ja Euroopan työ- ja terveysinstituutin (ETUI) raportti tarjoavat syvällisiä näkemyksiä siitä, miten digitaalinen teknologia vaikuttaa työpaikoilla ja miten henkilöstöalan ammattilaisten tulisi reagoida näihin muutoksiin.

Ylikuormitus lisää riskejä

ETUI:n raportti paljastaa, että työntekijöiden kokema aikapaine ja ylikuormitus ovat kasvaneet huomattavasti viime vuosina. Lisäksi itsenäisyyden puute työssä ja kiusaamisen lisääntyminen ovat nousseet merkittäviksi ongelmiksi. Nämä psykososiaaliset riskit ovat yhteydessä lisääntyneeseen digitaaliteknologian käyttöön, mikä korostaa tarvetta paremmille hallintakeinoille ja työhyvinvoinnin tukemiselle työpaikoilla.

Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin mukaan digitaalisten työvälineiden käyttö on yleistä lähes kaikissa ammateissa, ja suurin osa työntekijöistä käyttää näitä välineitä lähes koko työaikansa. Tämä muutos vaatii henkilöstöalan ammattilaisilta uusia strategioita, jotta voidaan varmistaa, että digitaalinen ympäristö tukee työntekijöiden tuottavuutta ilman, että se lisää kohtuutonta stressiä tai heikentää työhyvinvointia.

”Työntekijöiden kokema aikapaine ja ylikuormitus ovat kasvaneet huomattavasti.

HR:n rooli

Henkilöstöalan ammattilaisten vastuulla on kehittää ja toteuttaa käytäntöjä, jotka suojelevat työntekijöitä digitaalisen työympäristön mahdollisilta haitoilta. Tämä sisältää niin ergonomisten käytäntöjen edistämistä, koulutuksen tarjoamista digitaalisten työvälineiden tehokkaaseen ja terveelliseen käyttöön, kuin myös sellaisten työprosessien suunnittelua, jotka tukevat työntekijöiden autonomiaa ja vähentävät henkilöstön kokemaa ylikuormitusta.

Henkilöstöjohtajien ja -asiantuntijoiden tulisi myös edistää avointa vuoropuhelua työntekijöiden kanssa heidän kokemuksistaan ja huolistaan digitaalisessa työympäristössä. Tämä olisi äärimmäisen tärkeää, jotta pystyttäisiin tunnistamaan ongelma-alueet ja kehittämään kohdennettuja toimenpiteitä, parantamaan työympäristöä ja vähentämään työstressiä.

Haasteet ja mahdollisuudet

Vaikka digitaalinen teknologia tarjoaa monia etuja, kuten tehostetun kommunikaation ja joustavammat työtavat, sillä on selkeästi myös taipumus lisätä työntekijöiden kokemaa stressiä ja eristäytymistä, erityisesti etätyössä. Tämän vuoksi on tärkeää kehittää toimintatapoja, jotka tasapainottavat teknologian hyödyt ja vähentävät niiden aiheuttamaa stressiä. Olisi olennaista, että digitaalisten työvälineiden käyttöä seurattaisiin ja arvioitaisiin säännöllisesti, jotta niiden positiivinen vaikutus työntekijöiden hyvinvointiin voitaisiin varmistaa.

”Digitaalisten työvälineiden käyttö on yleistä lähes kaikissa ammateissa.

Näytön paikka

Digitaalisen ympäristön hallinta vaatii jatkuvaa kehitystä ja sitoutumista. Työympäristöjen muutos on välttämätön, mutta se tarjoaa myös mahdollisuuksia parantaa työnteon tehokkuutta ja työntekijöiden tyytyväisyyttä. Tulevaisuudessa olisi tärkeää keskittyä luomaan ja ylläpitämään työkulttuureja, jotka eivät ainoastaan vastaa tuottavuuden vaatimuksiin, vaan myös edistävät työntekijöiden henkistä ja fyysistä hyvinvointia.

Henkilöstöalan ammattilaiset ovat avainasemassa, kun tavoitteena on luoda työympäristöjä, jotka ovat sekä tuottavia että tukevat työntekijöiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. HR:n rooli työntekijöiden valmentamisen, työympäristön jatkuvan parantamisen, sekä uusien työkalujen ja menetelmien integroimisen lisäksi on auttaa työntekijöitä sopeutumaan ja menestymään digitaalisessa maailmassa. Tämä vaatii kuitenkin ymmärrystä teknologian vaikutuksista työhön, sekä kykyä sopeutua ja reagoida nopeasti muuttuviin olosuhteisiin.

Henkilöstöalan ammattilaisilla on tässä näytön paikka. Heillä on nyt mahdollisuus ottaa keskeinen rooli tässä kehityksessä ja varmistaa, että työntekijät voivat hyödyntää digitaalisen teknologian tarjoamia mahdollisuuksia ilman, että se vaarantaa heidän hyvinvointiaan ja samalla varmistaa organisaation menestys – pitkällä tähtäimellä.

Kuvat: Pixabay

Julkaistu: 08/2024

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.