Hyvinvointi
Johtaminen
Yrityskulttuuri

Kohti mieliystävällisempää työelämää

Kuva: Mika Pakarinen

Työn tulee lisätä hyvinvointia, ei vähentää sitä. Tällä hetkellä mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuositasolla Kelan mukaan 600 miljardin kustannukset. Kehittämällä työyhteisöjä mieliystävällisemmiksi säästetään niin työpaikoilla kuin koko yhteiskunnassa.

”Työelämässä meistä jokainen voi olla pysäyttämässä kustannusten nousun. Keskeistä on, miten mielenterveydestä puhutaan työpaikoilla ja miten osataan olla tueksi ja avuksi oikeaan aikaan”, sanoo MIELI ry:n työhyvinvointipäällikkö Marjo Lehtinen.

”Vaikka työ kuormittaa, se on myös voimavara.

Lehtisen mukaan työpaikoilla voidaan kokea työn iloa, kun tuetaan ihmisten inhimillisiä perustarpeita eli omaan työhön liittyvää itsenäisyyttä, kyvykkyyttä ja yhteisöllisyyttä.

”Palautekulttuurin luomiseen kannattaa panostaa, sillä välitön palaute, esihenkilön ja työtovereiden tuki, kannustava työilmapiiri ja tunne oman työn hallinnasta ovat tärkeimpiä työn imun vahvistajia. Erityisesti hyvä suhde esihenkilöön sekä häneltä saatu tuki ja palaute suojaavat uupumukselta.”

Työn imun kokemus lisää jaksamista, ja myönteisiä voimavaroja vahvistamalla sitä voidaan lisätä.

Ammatista riippumatta työn imua lisäävät mahdollisuudet käyttää monipuolisesti taitoja ja kehittyä, oman työn tulosten näkeminen käytännössä ja voimaannuttavassa tiimissä työskentely.

MIELI ry:n Hyvän mielen työpaikka^® -merkki ja Mieli työssä^® -koulutukset on suunniteltu tukemaan ja vahvistamaan mielenterveyttä työpaikalla sekä lisäämään esihenkilöiden osaamista ja työntekijöiden omia mielenterveystaitoja.

Mielenterveyttä voi vahvistaa, tunne- ja itsesäätelytaitoja voi oppia, esihenkilötyötä ja johtamista voi parantaa. Arjen pienillä teoilla on iso merkitys.

Mieliystävällisessä työpaikassa

• johdetaan mielenterveyttä vahvistavasti, mielenterveydestä uskalletaan puhua

• työnjako on toimivaa ja selkeää ja työn tavoitteet on selvillä

• tervehditään, kohdataan, kannustetaan

• iloitaan onnistumisista, opitaan virheistä

• ollaan avoimia, kuunnellaan ja keskustellaan

Haluaisitteko tietää lisää?
Tehdäänkö teidänkin työpaikastanne hyvän mielen työpaikka?

Tutustu Hyvän mielen työpaikka -merkkiin: www.hyvanmielentyopaikka.fi
ja
Mieli työssä -koulutuksiin: www.mieli.fi/mielityossa

Julkaistu: 06/2024

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Recruitment trends often reflect broader workforce dynamics, and Finland and Sweden are no exception. Businesslike’s Senior Consultant and co-founder Marju Vuorensalmi recently spoke with Joakim Avikainen, Head of HR at Swedish Debe Flow Group, to explore the key recruitment topics on both sides of the Baltic Sea. Joakim, who recruits for Debe across the Nordics and Europe, shared his perspective on what’s hot in recruitment and how these trends impact hiring strategies.

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.