Hyvinvointi
Johtaminen
Yrityskulttuuri

Kohti mieliystävällisempää työelämää

Kuva: Mika Pakarinen

Työn tulee lisätä hyvinvointia, ei vähentää sitä. Tällä hetkellä mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuositasolla Kelan mukaan 600 miljardin kustannukset. Kehittämällä työyhteisöjä mieliystävällisemmiksi säästetään niin työpaikoilla kuin koko yhteiskunnassa.

”Työelämässä meistä jokainen voi olla pysäyttämässä kustannusten nousun. Keskeistä on, miten mielenterveydestä puhutaan työpaikoilla ja miten osataan olla tueksi ja avuksi oikeaan aikaan”, sanoo MIELI ry:n työhyvinvointipäällikkö Marjo Lehtinen.

”Vaikka työ kuormittaa, se on myös voimavara.

Lehtisen mukaan työpaikoilla voidaan kokea työn iloa, kun tuetaan ihmisten inhimillisiä perustarpeita eli omaan työhön liittyvää itsenäisyyttä, kyvykkyyttä ja yhteisöllisyyttä.

”Palautekulttuurin luomiseen kannattaa panostaa, sillä välitön palaute, esihenkilön ja työtovereiden tuki, kannustava työilmapiiri ja tunne oman työn hallinnasta ovat tärkeimpiä työn imun vahvistajia. Erityisesti hyvä suhde esihenkilöön sekä häneltä saatu tuki ja palaute suojaavat uupumukselta.”

Työn imun kokemus lisää jaksamista, ja myönteisiä voimavaroja vahvistamalla sitä voidaan lisätä.

Ammatista riippumatta työn imua lisäävät mahdollisuudet käyttää monipuolisesti taitoja ja kehittyä, oman työn tulosten näkeminen käytännössä ja voimaannuttavassa tiimissä työskentely.

MIELI ry:n Hyvän mielen työpaikka^® -merkki ja Mieli työssä^® -koulutukset on suunniteltu tukemaan ja vahvistamaan mielenterveyttä työpaikalla sekä lisäämään esihenkilöiden osaamista ja työntekijöiden omia mielenterveystaitoja.

Mielenterveyttä voi vahvistaa, tunne- ja itsesäätelytaitoja voi oppia, esihenkilötyötä ja johtamista voi parantaa. Arjen pienillä teoilla on iso merkitys.

Mieliystävällisessä työpaikassa

• johdetaan mielenterveyttä vahvistavasti, mielenterveydestä uskalletaan puhua

• työnjako on toimivaa ja selkeää ja työn tavoitteet on selvillä

• tervehditään, kohdataan, kannustetaan

• iloitaan onnistumisista, opitaan virheistä

• ollaan avoimia, kuunnellaan ja keskustellaan

Haluaisitteko tietää lisää?
Tehdäänkö teidänkin työpaikastanne hyvän mielen työpaikka?

Tutustu Hyvän mielen työpaikka -merkkiin: www.hyvanmielentyopaikka.fi
ja
Mieli työssä -koulutuksiin: www.mieli.fi/mielityossa

Julkaistu: 06/2024

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Yhteistyö on avain organisaation menestykseen, jota on toisaalta usein hankala saavuttaa. Tällä hetkellä henkilöstöhallinto ja niihin liittyvät hallinnolliset haasteet rajataan usein omaan siiloonsa, eikä niitä nähdä yritysstrategiaa tukevina. Sama tuttu virsi! On aika antaa henkilöstöhallinnolle sille kuuluva kunnia organisaation menestyksen takaajana.

Kukaan työelämäkeskustelua 2020-luvulla seurannut ei varmasti ole välttynyt käsitteeltä hybridityö. Yleisimmin sillä viitataan yksinkertaisesti työn organisointitapaan, jossa yhdistyvät etätyö ja päätyöpaikalla tehtävä läsnätyö. Hybridityö on mahdollistunut tieto- ja asiantuntijatyössä digitalisaation myötä ja lopullinen game changer oli koronapandemia, joka pakotti ison osan työvoimasta käytännössä kotikonttorille.

Yrityksille on tarjolla monta erilaista tapaa panostaa työhyvinvointiin, ja monia asioita voi tehdä ilman suuria investointeja. Silti rahoitusrealiteetit saattavat vesittää osan tärkeiksikin koetuista henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista tukevista tavoitteista.

Moderni ajatustyö asettaa ainakin kolmenlaisia haasteita kivikautisille aivoillemme. Voisimmeko ottaa työarjen muotoilussa aiempaa paremmin huomioon lajityypilliset ominaisuutemme, kysyy Kati Boijer-Spoof Heikinheimo.

Henkilöstölle annetut liikelahjat heijastavat yrityksen arvoja ja luovat yrityskulttuuria ja työnantajamielikuvaa – hyvässä tai pahassa. Lahjojen tulisi edustaa yrityksen arvoja ja yrityskulttuuria.

Viime vuosina työelämässä on voinut törmätä puheeseen ”hyvistä tyypeistä”. Lyhyellä googletuksella vastaan tulee muun muassa koulutuksia, jotka valmentavat työnhakijoita kehittymään tai osoittamaan jo olevansa työpaikkailmoitusten havittelemia hyviä tyyppejä.

Mielikuvissa henkilöstö- ja palkkahallinto monesti nähdään edelleen harmaana toimialana, joka on täynnä manuaalisia työvaiheita. Todellisuus on kuitenkin jotain aivan muuta, sillä alan asiantuntijat tarvitsevat työtä tehdessään muun muassa erinomaiset tietotekniset- ja viestintätaidot sekä laajaa osaamista eri työehtosopimuksista ja laista. Tämän lisäksi alan osaajat ovat ammattilaisia oman työn johtamisessa ja organisoinnissa. Uusia opittavia asioita löytyy jokaisesta työpäivästä, joka vaatii jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Työympäristön muutoksen myötä myös oppimisen mahdollisuudet muuttuvat.

Toimitusjohtaja Kimmo Virtanen ja henkilöstöjohtaja Sami Laine luotsaavat Yliopiston Apteekkia menestykseen panostamalla erinomaiseen asiakaskokemukseen, henkilöstön hyvinvointiin ja vastuullisuuteen. Yhteistyön perustana ovat yhteiset tavoitteet sekä avoin ja suora keskusteluyhteys.

Hyvä johtaminen ja uudenlaiset työyhteisötaidot parantavat työhyvinvointia ja auttavat sitoutumaan yhdessä sovittuihin toimintatapoihin monipaikkaisessa työssä. Jatkuvan oppimisen koulutuspalvelut ovat joustava tapa hyvien käytänteiden kehittämiseen.

Toimivan työyhteisön kehittäminen on strategista johtamista, joka hyödyttää kaikkia osapuolia. On paljon tutkimustietoa siitä, mihin kaikkeen työyhteisön toimivuus ja arjen työn sujuvuus vaikuttavat: tulokseen, tuottavuuteen, työnantajamielikuvaan, sitoutumiseen, kehittämishalukkuuteen, yhteistyön sujuvuuteen, asiakaskokemukseen jne.