Hyvinvointi
Koulutus
Yrityskulttuuri

Monipaikkainen työ vaatii uusia työelämätaitoja ja uudenlaista johtamista

Hyvä johtaminen ja uudenlaiset työyhteisötaidot parantavat työhyvinvointia ja auttavat sitoutumaan yhdessä sovittuihin toimintatapoihin monipaikkaisessa työssä. Jatkuvan oppimisen koulutuspalvelut ovat joustava tapa hyvien käytänteiden kehittämiseen.

Monipaikkainen työ voi tuoda mukanaan uusia haasteita organisaatiolle ja työyhteisölle. Tampereen yliopisto on mukana Työsuojelurahaston rahoittamassa kaksivuotisessa tutkimushankkeessa, jossa haasteiden ratkaisemiseksi syvennetään ymmärrystä monipaikkaisen työn vaikutuksista työhyvinvointiin.

”Työtä ja työpaikkaa voidaan tarkastella muutoksessa olevana prosessina, jossa hyvien käytänteiden kehittäminen on jatkuvasti mukana. Hyvät käytänteet tuodaan osaksi työyhteisön arkea osallistavan johtamisotteen ja yhteisten keskusteluja kautta”, sanoo tutkimusjohtaja Kirsi Heikkilä-Tammi Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnasta.

Sovi pelisäännöistä yhteisesti

Tähän mennessä saatujen tutkimustulosten ja tutkimuskirjallisuuden pohjalta tutkimuskonsortio on koonnut Etätyöstä eteenpäin -oppaan, jossa käydään läpi monipaikkaisen työn tekemiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen tähtääviä hyviä käytänteitä.

Työympäristö, jossa jokainen voi hyvin, tukee monipaikkaisen työn tekemistä. Hyvinvoivassa työyhteisössä uusista työn tekemisen tavoista, kipukohdista ja pelisäännöistä voidaan keskustella avoimesti.

”Toimintatavoista keskusteleminen avaa organisaation strategisia tavoitteita henkilöstölle ja auttaa ymmärtämään, miten oma ja yhteisön työpanos vaikuttaa tavoitteiden saavuttamiseen. Esiin nostettavia kysymyksiä ovat muun muassa miten ja missä työtä tehdään, jotta työlle asetetut tavoitteet saavutetaan”, Heikkilä-Tammi sanoo.

”Monipaikkaisen työn haasteisiin kuuluvat myös työntekijöiden motivoimiseen ja tuottavuuteen liittyvät kysymykset. Aika- ja paikkariippumattomasti työskenneltäessä itseohjautuvuus, aktiivisuus ja uudenlaiset työyhteisötaidot ovat tärkeitä”, jatkaa Tampereen yliopiston jatkuvan oppimisen palvelujen johtaja Anne Gustafsson-Pesonen.

Uudet taidot haltuun koulutuksella ja valmennuksella

Organisaation ei tarvitse jäädä yksin pohtimaan keinoja muuttuvan työelämän vaatimuksiin sopeutumisessa. Johtamista, esihenkilötyötä ja koko henkilöstön taitoja voi kehittää koulutuspalvelujen avulla.

Tampereen yliopiston Tree – Jatkuvan oppimisen palvelut tuovat tutkimukseen perustuvaa tietoa organisaation käytänteisiin uudenlaisen pedagogiikan avulla. Palvelutarjontaan kuuluu täydennyskoulutusta, erikoistumiskoulutusta sekä yrityksille ja työyhteisöille räätälöitäviä koulutuksia.

”Ensimmäisenä askeleena on tunnistaa oman organisaation tarpeet. Tarvitaanko organisaatiossa johtamisen koulutusta vai koskeeko kehitystarve koko henkilöstöä? Tarvittaessa olemme apuna osaamistarpeiden arvioinnissa ja syvennymme yhdessä johdon kanssa yrityksen liiketoiminnan kehittämisen näkökulmaan”, Gustafsson-Pesonen kertoo.

Esihenkilöiden kouluttautuminen helpottaa koko organisaation sopeutumista monipaikkaisen työn vaatimuksiin. Avoimen koulutustarjonnan koulutuksissa verkostoituminen tuo kollegiaalisen tuen osallistujien saataville ja mahdollistaa vertaisoppimisen luottamuksellisessa ilmapiirissä.

”Yrityskohtaisesti räätälöitävissä ohjaus- ja coachingpalveluissa sukelletaan pintaa syvemmälle yrityksen koulutusvaateisiin ja henkilöstön kehitystarpeisiin. Koulutusten tavoitteena on parantaa työhyvinvointia, joka kulkee käsi kädessä tuottavuuden kanssa”, Gustafsson-Pesonen sanoo.

Tutustu Tampereen yliopiston Tree – Jatkuvan oppimisen palvelujen koulutustarjontaan täällä!

Teksti: Merja Maukonen

Julkaistu: 05/2024

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Yhteistyö on avain organisaation menestykseen, jota on toisaalta usein hankala saavuttaa. Tällä hetkellä henkilöstöhallinto ja niihin liittyvät hallinnolliset haasteet rajataan usein omaan siiloonsa, eikä niitä nähdä yritysstrategiaa tukevina. Sama tuttu virsi! On aika antaa henkilöstöhallinnolle sille kuuluva kunnia organisaation menestyksen takaajana.

Kukaan työelämäkeskustelua 2020-luvulla seurannut ei varmasti ole välttynyt käsitteeltä hybridityö. Yleisimmin sillä viitataan yksinkertaisesti työn organisointitapaan, jossa yhdistyvät etätyö ja päätyöpaikalla tehtävä läsnätyö. Hybridityö on mahdollistunut tieto- ja asiantuntijatyössä digitalisaation myötä ja lopullinen game changer oli koronapandemia, joka pakotti ison osan työvoimasta käytännössä kotikonttorille.

Yrityksille on tarjolla monta erilaista tapaa panostaa työhyvinvointiin, ja monia asioita voi tehdä ilman suuria investointeja. Silti rahoitusrealiteetit saattavat vesittää osan tärkeiksikin koetuista henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista tukevista tavoitteista.

Työn tulee lisätä hyvinvointia, ei vähentää sitä. Tällä hetkellä mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuositasolla Kelan mukaan 600 miljardin kustannukset. Kehittämällä työyhteisöjä mieliystävällisemmiksi säästetään niin työpaikoilla kuin koko yhteiskunnassa.

Moderni ajatustyö asettaa ainakin kolmenlaisia haasteita kivikautisille aivoillemme. Voisimmeko ottaa työarjen muotoilussa aiempaa paremmin huomioon lajityypilliset ominaisuutemme, kysyy Kati Boijer-Spoof Heikinheimo.

Henkilöstölle annetut liikelahjat heijastavat yrityksen arvoja ja luovat yrityskulttuuria ja työnantajamielikuvaa – hyvässä tai pahassa. Lahjojen tulisi edustaa yrityksen arvoja ja yrityskulttuuria.

Viime vuosina työelämässä on voinut törmätä puheeseen ”hyvistä tyypeistä”. Lyhyellä googletuksella vastaan tulee muun muassa koulutuksia, jotka valmentavat työnhakijoita kehittymään tai osoittamaan jo olevansa työpaikkailmoitusten havittelemia hyviä tyyppejä.

Mielikuvissa henkilöstö- ja palkkahallinto monesti nähdään edelleen harmaana toimialana, joka on täynnä manuaalisia työvaiheita. Todellisuus on kuitenkin jotain aivan muuta, sillä alan asiantuntijat tarvitsevat työtä tehdessään muun muassa erinomaiset tietotekniset- ja viestintätaidot sekä laajaa osaamista eri työehtosopimuksista ja laista. Tämän lisäksi alan osaajat ovat ammattilaisia oman työn johtamisessa ja organisoinnissa. Uusia opittavia asioita löytyy jokaisesta työpäivästä, joka vaatii jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Työympäristön muutoksen myötä myös oppimisen mahdollisuudet muuttuvat.

Toimitusjohtaja Kimmo Virtanen ja henkilöstöjohtaja Sami Laine luotsaavat Yliopiston Apteekkia menestykseen panostamalla erinomaiseen asiakaskokemukseen, henkilöstön hyvinvointiin ja vastuullisuuteen. Yhteistyön perustana ovat yhteiset tavoitteet sekä avoin ja suora keskusteluyhteys.

Toimivan työyhteisön kehittäminen on strategista johtamista, joka hyödyttää kaikkia osapuolia. On paljon tutkimustietoa siitä, mihin kaikkeen työyhteisön toimivuus ja arjen työn sujuvuus vaikuttavat: tulokseen, tuottavuuteen, työnantajamielikuvaan, sitoutumiseen, kehittämishalukkuuteen, yhteistyön sujuvuuteen, asiakaskokemukseen jne.