Hyvinvointi
Koulutus
Yrityskulttuuri

Monipaikkainen työ vaatii uusia työelämätaitoja ja uudenlaista johtamista

Hyvä johtaminen ja uudenlaiset työyhteisötaidot parantavat työhyvinvointia ja auttavat sitoutumaan yhdessä sovittuihin toimintatapoihin monipaikkaisessa työssä. Jatkuvan oppimisen koulutuspalvelut ovat joustava tapa hyvien käytänteiden kehittämiseen.

Monipaikkainen työ voi tuoda mukanaan uusia haasteita organisaatiolle ja työyhteisölle. Tampereen yliopisto on mukana Työsuojelurahaston rahoittamassa kaksivuotisessa tutkimushankkeessa, jossa haasteiden ratkaisemiseksi syvennetään ymmärrystä monipaikkaisen työn vaikutuksista työhyvinvointiin.

”Työtä ja työpaikkaa voidaan tarkastella muutoksessa olevana prosessina, jossa hyvien käytänteiden kehittäminen on jatkuvasti mukana. Hyvät käytänteet tuodaan osaksi työyhteisön arkea osallistavan johtamisotteen ja yhteisten keskusteluja kautta”, sanoo tutkimusjohtaja Kirsi Heikkilä-Tammi Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnasta.

Sovi pelisäännöistä yhteisesti

Tähän mennessä saatujen tutkimustulosten ja tutkimuskirjallisuuden pohjalta tutkimuskonsortio on koonnut Etätyöstä eteenpäin -oppaan, jossa käydään läpi monipaikkaisen työn tekemiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen tähtääviä hyviä käytänteitä.

Työympäristö, jossa jokainen voi hyvin, tukee monipaikkaisen työn tekemistä. Hyvinvoivassa työyhteisössä uusista työn tekemisen tavoista, kipukohdista ja pelisäännöistä voidaan keskustella avoimesti.

”Toimintatavoista keskusteleminen avaa organisaation strategisia tavoitteita henkilöstölle ja auttaa ymmärtämään, miten oma ja yhteisön työpanos vaikuttaa tavoitteiden saavuttamiseen. Esiin nostettavia kysymyksiä ovat muun muassa miten ja missä työtä tehdään, jotta työlle asetetut tavoitteet saavutetaan”, Heikkilä-Tammi sanoo.

”Monipaikkaisen työn haasteisiin kuuluvat myös työntekijöiden motivoimiseen ja tuottavuuteen liittyvät kysymykset. Aika- ja paikkariippumattomasti työskenneltäessä itseohjautuvuus, aktiivisuus ja uudenlaiset työyhteisötaidot ovat tärkeitä”, jatkaa Tampereen yliopiston jatkuvan oppimisen palvelujen johtaja Anne Gustafsson-Pesonen.

Uudet taidot haltuun koulutuksella ja valmennuksella

Organisaation ei tarvitse jäädä yksin pohtimaan keinoja muuttuvan työelämän vaatimuksiin sopeutumisessa. Johtamista, esihenkilötyötä ja koko henkilöstön taitoja voi kehittää koulutuspalvelujen avulla.

Tampereen yliopiston Tree – Jatkuvan oppimisen palvelut tuovat tutkimukseen perustuvaa tietoa organisaation käytänteisiin uudenlaisen pedagogiikan avulla. Palvelutarjontaan kuuluu täydennyskoulutusta, erikoistumiskoulutusta sekä yrityksille ja työyhteisöille räätälöitäviä koulutuksia.

”Ensimmäisenä askeleena on tunnistaa oman organisaation tarpeet. Tarvitaanko organisaatiossa johtamisen koulutusta vai koskeeko kehitystarve koko henkilöstöä? Tarvittaessa olemme apuna osaamistarpeiden arvioinnissa ja syvennymme yhdessä johdon kanssa yrityksen liiketoiminnan kehittämisen näkökulmaan”, Gustafsson-Pesonen kertoo.

Esihenkilöiden kouluttautuminen helpottaa koko organisaation sopeutumista monipaikkaisen työn vaatimuksiin. Avoimen koulutustarjonnan koulutuksissa verkostoituminen tuo kollegiaalisen tuen osallistujien saataville ja mahdollistaa vertaisoppimisen luottamuksellisessa ilmapiirissä.

”Yrityskohtaisesti räätälöitävissä ohjaus- ja coachingpalveluissa sukelletaan pintaa syvemmälle yrityksen koulutusvaateisiin ja henkilöstön kehitystarpeisiin. Koulutusten tavoitteena on parantaa työhyvinvointia, joka kulkee käsi kädessä tuottavuuden kanssa”, Gustafsson-Pesonen sanoo.

Tutustu Tampereen yliopiston Tree – Jatkuvan oppimisen palvelujen koulutustarjontaan täällä!

Teksti: Merja Maukonen

Julkaistu: 05/2024

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.