Koulutus
Tiimit
Valmennus
Yrityskulttuuri

Toimiva työyhteisö

Kuvassa vasemmalta Leea Kantelus, Melina Jokila ja Suvi Hossi.

Toimivan työyhteisön kehittäminen on strategista johtamista, joka hyödyttää kaikkia osapuolia. On paljon tutkimustietoa siitä, mihin kaikkeen työyhteisön toimivuus ja arjen työn sujuvuus vaikuttavat: tulokseen, tuottavuuteen, työnantajamielikuvaan, sitoutumiseen, kehittämishalukkuuteen, yhteistyön sujuvuuteen, asiakaskokemukseen jne.

Työyhteisön toimivuus edellyttää tervettä organisaatiokulttuuria. Organisaatiokulttuuri asuu sekä yksilöiden ajattelussa, että työpaikan ”seinissä”. Yksilötyöntekijöiden subjektiiviset odotukset sekä työpaikan menneisyys ovat osana arjen kohtaamisissa ja työyhteisön päivittäisessä toiminnassa. Usein voimakkaammin kuin visio ja tavoitteet.

Jotta työyhteisön toiminta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä arvioituna olisi toimivaa, tarvitaan nämä teemat osaksi strategista johtamista. Toimivassa työarjessa on oltava mm. oikein kohdennetut resurssit, oikeanlaista osaamista, dialogisuutta, monimuotoisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja luottamusta, sekä mahdollisuuksia vaikuttaa. Yhä useammassa johtoryhmässä nykyään keskustellaankin tunneilmastosta, ilmapiiristä, yhteisöllisyydestä ja diversiteetistä osana arkea.

Harmillisen usein havahdutaan toimimaan vasta kun tapahtuu jotain sellaista, mikä joko juridisesti tai kestämättömän tilanteen vuoksi pakottaa toimimaan. Helposti ajattelemme, että organisaatiokulttuuri syntyy ja on, sellaisena millaiseksi se on muodostunut. Sen arvioinnin ja kehittämisen tulisi olla mukana strategisessa kehittämistyössä ja sitä tulisi systemaattisesti myös johtaa.

Ennakointi on kannattavampaa kuin reagointi, melkeinpä kaikessa. Myös toimivan työyhteisön kehittämisessä. Ennakoiva kehittäminen maksaa itsensä myös takaisin, sillä työpahoinvoinnin ja toimimattoman yhteistyön kustannukset työnantajalle ovat merkittävä kuluerä. Keinoja rakentaa toimivaa työyhteisöä on onneksi tarjolla.

Olemme menestyksesi kumppani, tarvitset sitten ennakoivaa kehittämistä tai apua puheeksiottamiseen ja konfliktinratkaisuun. Räätälöidyt valmennukset ja fasilitoidut työpajat kohdennettuna koko henkilöstölle, johdolle ja esihenkilöille vahvistavat käsitystä nykytilasta ja kehittämistarpeista. Ketterä tapa lähteä liikkeelle on esimerkiksi päivän mittainen Työhyvinvointikortti- koulutus, joka antaa selkeän käsityksen organisaation nykytilasta ja eväitä kehittämiseen. Hyvää muutosta saadaan aikaan johdon-, tiimien- ja yksilöiden työnohjauksella ja sparrauksella. Työyhteisösovittelu on toimiva keino niissä tilanteissa, joissa tilanne on päässyt jo pahaksi. Mentorointi ja liiketoiminnan kehittäminen antavat konkreettisia työkaluja. Johdon sparrauksen kysyntä puheeksiottamisen ja dialogisen, avoimen vuorovaikutuskulttuurin luomiseen on yhä vain lisääntynyt.

Tarjolla on myös Value trainer® -arvovalmentajakoulutusta, josta voi hankkia sertifioidun pätevyyden toimia vaikka inhause-valmentajana omassa työyhteisössään.

Lisätietoja: www.faktia.fi

Teksti: Leea Kantelus

Julkaistu: 04/2024

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.