Koulutus
Tiimit
Valmennus
Yrityskulttuuri

Toimiva työyhteisö

Kuvassa vasemmalta Leea Kantelus, Melina Jokila ja Suvi Hossi.

Toimivan työyhteisön kehittäminen on strategista johtamista, joka hyödyttää kaikkia osapuolia. On paljon tutkimustietoa siitä, mihin kaikkeen työyhteisön toimivuus ja arjen työn sujuvuus vaikuttavat: tulokseen, tuottavuuteen, työnantajamielikuvaan, sitoutumiseen, kehittämishalukkuuteen, yhteistyön sujuvuuteen, asiakaskokemukseen jne.

Työyhteisön toimivuus edellyttää tervettä organisaatiokulttuuria. Organisaatiokulttuuri asuu sekä yksilöiden ajattelussa, että työpaikan ”seinissä”. Yksilötyöntekijöiden subjektiiviset odotukset sekä työpaikan menneisyys ovat osana arjen kohtaamisissa ja työyhteisön päivittäisessä toiminnassa. Usein voimakkaammin kuin visio ja tavoitteet.

Jotta työyhteisön toiminta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä arvioituna olisi toimivaa, tarvitaan nämä teemat osaksi strategista johtamista. Toimivassa työarjessa on oltava mm. oikein kohdennetut resurssit, oikeanlaista osaamista, dialogisuutta, monimuotoisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja luottamusta, sekä mahdollisuuksia vaikuttaa. Yhä useammassa johtoryhmässä nykyään keskustellaankin tunneilmastosta, ilmapiiristä, yhteisöllisyydestä ja diversiteetistä osana arkea.

Harmillisen usein havahdutaan toimimaan vasta kun tapahtuu jotain sellaista, mikä joko juridisesti tai kestämättömän tilanteen vuoksi pakottaa toimimaan. Helposti ajattelemme, että organisaatiokulttuuri syntyy ja on, sellaisena millaiseksi se on muodostunut. Sen arvioinnin ja kehittämisen tulisi olla mukana strategisessa kehittämistyössä ja sitä tulisi systemaattisesti myös johtaa.

Ennakointi on kannattavampaa kuin reagointi, melkeinpä kaikessa. Myös toimivan työyhteisön kehittämisessä. Ennakoiva kehittäminen maksaa itsensä myös takaisin, sillä työpahoinvoinnin ja toimimattoman yhteistyön kustannukset työnantajalle ovat merkittävä kuluerä. Keinoja rakentaa toimivaa työyhteisöä on onneksi tarjolla.

Olemme menestyksesi kumppani, tarvitset sitten ennakoivaa kehittämistä tai apua puheeksiottamiseen ja konfliktinratkaisuun. Räätälöidyt valmennukset ja fasilitoidut työpajat kohdennettuna koko henkilöstölle, johdolle ja esihenkilöille vahvistavat käsitystä nykytilasta ja kehittämistarpeista. Ketterä tapa lähteä liikkeelle on esimerkiksi päivän mittainen Työhyvinvointikortti- koulutus, joka antaa selkeän käsityksen organisaation nykytilasta ja eväitä kehittämiseen. Hyvää muutosta saadaan aikaan johdon-, tiimien- ja yksilöiden työnohjauksella ja sparrauksella. Työyhteisösovittelu on toimiva keino niissä tilanteissa, joissa tilanne on päässyt jo pahaksi. Mentorointi ja liiketoiminnan kehittäminen antavat konkreettisia työkaluja. Johdon sparrauksen kysyntä puheeksiottamisen ja dialogisen, avoimen vuorovaikutuskulttuurin luomiseen on yhä vain lisääntynyt.

Tarjolla on myös Value trainer® -arvovalmentajakoulutusta, josta voi hankkia sertifioidun pätevyyden toimia vaikka inhause-valmentajana omassa työyhteisössään.

Lisätietoja: www.faktia.fi

Teksti: Leea Kantelus

Julkaistu: 04/2024

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Yhteistyö on avain organisaation menestykseen, jota on toisaalta usein hankala saavuttaa. Tällä hetkellä henkilöstöhallinto ja niihin liittyvät hallinnolliset haasteet rajataan usein omaan siiloonsa, eikä niitä nähdä yritysstrategiaa tukevina. Sama tuttu virsi! On aika antaa henkilöstöhallinnolle sille kuuluva kunnia organisaation menestyksen takaajana.

Kukaan työelämäkeskustelua 2020-luvulla seurannut ei varmasti ole välttynyt käsitteeltä hybridityö. Yleisimmin sillä viitataan yksinkertaisesti työn organisointitapaan, jossa yhdistyvät etätyö ja päätyöpaikalla tehtävä läsnätyö. Hybridityö on mahdollistunut tieto- ja asiantuntijatyössä digitalisaation myötä ja lopullinen game changer oli koronapandemia, joka pakotti ison osan työvoimasta käytännössä kotikonttorille.

Yrityksille on tarjolla monta erilaista tapaa panostaa työhyvinvointiin, ja monia asioita voi tehdä ilman suuria investointeja. Silti rahoitusrealiteetit saattavat vesittää osan tärkeiksikin koetuista henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista tukevista tavoitteista.

Työn tulee lisätä hyvinvointia, ei vähentää sitä. Tällä hetkellä mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuositasolla Kelan mukaan 600 miljardin kustannukset. Kehittämällä työyhteisöjä mieliystävällisemmiksi säästetään niin työpaikoilla kuin koko yhteiskunnassa.

Moderni ajatustyö asettaa ainakin kolmenlaisia haasteita kivikautisille aivoillemme. Voisimmeko ottaa työarjen muotoilussa aiempaa paremmin huomioon lajityypilliset ominaisuutemme, kysyy Kati Boijer-Spoof Heikinheimo.

Henkilöstölle annetut liikelahjat heijastavat yrityksen arvoja ja luovat yrityskulttuuria ja työnantajamielikuvaa – hyvässä tai pahassa. Lahjojen tulisi edustaa yrityksen arvoja ja yrityskulttuuria.

Viime vuosina työelämässä on voinut törmätä puheeseen ”hyvistä tyypeistä”. Lyhyellä googletuksella vastaan tulee muun muassa koulutuksia, jotka valmentavat työnhakijoita kehittymään tai osoittamaan jo olevansa työpaikkailmoitusten havittelemia hyviä tyyppejä.

Mielikuvissa henkilöstö- ja palkkahallinto monesti nähdään edelleen harmaana toimialana, joka on täynnä manuaalisia työvaiheita. Todellisuus on kuitenkin jotain aivan muuta, sillä alan asiantuntijat tarvitsevat työtä tehdessään muun muassa erinomaiset tietotekniset- ja viestintätaidot sekä laajaa osaamista eri työehtosopimuksista ja laista. Tämän lisäksi alan osaajat ovat ammattilaisia oman työn johtamisessa ja organisoinnissa. Uusia opittavia asioita löytyy jokaisesta työpäivästä, joka vaatii jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Työympäristön muutoksen myötä myös oppimisen mahdollisuudet muuttuvat.

Toimitusjohtaja Kimmo Virtanen ja henkilöstöjohtaja Sami Laine luotsaavat Yliopiston Apteekkia menestykseen panostamalla erinomaiseen asiakaskokemukseen, henkilöstön hyvinvointiin ja vastuullisuuteen. Yhteistyön perustana ovat yhteiset tavoitteet sekä avoin ja suora keskusteluyhteys.

Hyvä johtaminen ja uudenlaiset työyhteisötaidot parantavat työhyvinvointia ja auttavat sitoutumaan yhdessä sovittuihin toimintatapoihin monipaikkaisessa työssä. Jatkuvan oppimisen koulutuspalvelut ovat joustava tapa hyvien käytänteiden kehittämiseen.