Johtaminen (hybridityö)
Yrityskulttuuri

KOLUMNI

Alaston apina hybridityössä

Kirjoittaja: Kati Boijer-Spoof Heikinheimo

Moderni ajatustyö asettaa ainakin kolmenlaisia haasteita kivikautisille aivoillemme. Voisimmeko ottaa työarjen muotoilussa aiempaa paremmin huomioon lajityypilliset ominaisuutemme, kysyy Kati Boijer-Spoof Heikinheimo.

Vuonna 1967 brittiläinen Desmond Morris julkaisi kirjan The Naked Ape, jossa tarkasteltiin homo sapiens -nimistä lajia eläintieteilijän silmin. Ihmisen käyttäytymisen havainnointi viileän tieteellisesti aiheutti suuren kohun, ja luomakunnan kruunun ihmiseltä riisuneesta kirjasta tuli kansainvälinen hitti.

Nykylukijan silmin teoksen maailmankuva ja jotkin tiedotkin ovat auttamatta vanhentuneita. Ydinajatus on kuitenkin kiinnostava: mitkä ovat lajityypillisiä ominaisuuksiamme ja miten hyvin ne vastaavat nykyistä elinympäristöämme? Tämä kysymys heräsi itsellänikin, kun tein taustaselvitystä Etätyön hyvinvointiopas -tietokirjaa varten – eikä se ole sittemmin jättänyt minua rauhaan.

Olen vakuuttunut siitä, että monet työelämäämme piinaavat ilmiöt kuin myös kansanterveydelliset ongelmat liittyvät biologisten ominaisuuksiemme ja ympäristömme väliseen ristiriitaan. On itse asiassa ymmärrettävää, että meillä on sellaisia epidemioita kuin työuupumus, verenpainetauti ja 2-tyypin diabetes. Vuosimiljoonien aikana kehittyneet adaptaatiot käytöksessämme ohjaavat meitä toimimaan tavalla, joka ei enää nyky-ympäristössä ole optimaalista.

Erityisen mielenkiintoista on tarkastella modernia ajatustyötä. Verrattuna metsästäjä-keräilijän työpäiviin sille on leimallista intensiivinen, abstraktin tiedon käsittely, fyysinen paikallaanolo sekä itsenäinen työskentely. Jos lähdemme purkamaan tätä osasiksi, ensimmäisenä ja ilmeisenä haasteena on pitkäkestoinen keskittyminen. Siinä emme itse asiassa ole kovin hyviä. Jos ja kun ajatus harhailee tuon tuosta – se on normaali lajityypillinen ominaisuus! Helpottava tieto, eikö? Vaatimuksena kuitenkin on, että jaksaisimme paneutua hyvinkin vaativien kokonaisuuksien käsittelyyn koko työpäivän ajan. Tämä aiheuttaa kognitiivista ylikuormitusta.

Kolikon kääntöpuoli, jonka tunnistamme huomattavasti huonommin, on fyysinen alikuormitus. Aivomme, kehomme ja hermostomme – kutsutaan kokonaisuutta vaikka käyttöliittymäksemme – on luotu liikuteltavaksi. Kun fyysinen ärsyke puuttuu, sakkaa niin lihasten aineenvaihdunta kuin energiankulutus. Ja mikä ajatustyöläistä luulisi kiinnostavan eniten: myös kognitiivinen suorituskyky heikkenee. Lyhytkin liikuskelu tehostaisi ongelmanratkaisua ja luovuutta, kun sitä tehtäisiin tiheästi normaalina osana työpäivää.

Kolmas merkittävä tekijä erityisesti hybridityön aikakaudella on yhteisöllisyyden näivettyminen. Olemme määritelmällisesti laumaeläimiä. Ihmislajin menestys perustuu kykyyn tehdä saumatonta yhteistyötä, ja evolutiivisessa ympäristössä olemme myös olleet täysin riippuvaisia ryhmästämme. Epätietoisuus siitä, onko meillä lauman hyväksyntä, nakertaa psykologisen turvallisuuden tunnetta ja syö myös työtehoa.

Toiveeni on, että työelämässä otettaisiin jatkossa paremmin huomioon lajityypilliset tarpeemme. Voisimmeko muotoilla työpäiviä tämä näkökulma johtotähtenä? Keinoja on monia, aina kokouskäytäntöjen uudelleensuunnittelusta fyysisen aktiivisuuden ja kohtaamisten edistämiseen. Kuten Desmond Harris kirjassaan toteaa (suom. Otava):

”[Ei] ole toivoakaan siitä, että [ihminen] ravistaisi äkkiä harteiltaan sen geneettisen perinnön, joka on kertynyt koko hänen kehityshistoriansa aikana. Hän olisi paljon vähemmän huolestunut ja tyytyväisempi eläin, jos hän vain rehellisesti tunnustaisi tämän tosiasian.”

Kati Boijer-Spoof Heikinheimo

Kirjoittaja on työhyvinvointivalmentaja Virkisteri Oy:ssä. Hän on kirjoittanut yhdessä Riikka Ilmivallan kanssa Etätyön hyvinvointioppaan. Katin intohimona on evoluutiopsykologian opiskelu.

Julkaistu: 06/2024

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.