TOIMITUKSELTA

Työelämän Skylla ja Kharydis

Kun koronasta selvittiin, niin seuraava konttorien vitsaus on - tylsyys?

Työterveyslaitoksen ja Emlyon Business Schoolin tutkimuksen mukaan työssä tylsistyminen voi aiheuttaa samankaltaisia terveyshaittoja kuin työstressi tai työuupumus, jotka ovat tunnetusti yhteydessä tahdosta riippumattoman eli autonomisen hermoston poikkeavaan toimintaan.

Tavallisesti autonomisen hermoston parasympaattinen toiminta aktivoituu levossa. Kun tämä toiminta heikentyy, se vaikuttaa kehon edellytyksiin elpyä ja palautua. Pitkäkestoiset poikkeavuudet ovat yhteydessä sairausriskeihin ja jopa kuolleisuuteen.

Kansainvälisestikin ainutlaatuinen tutkimus osoitti, että tylsistyminen on toimiston tikittävä aikapommi. Jo aiemmista tutkimuksista tiedettiin, että tylsistymistä kokevat työntekijät arvioivat oman terveytensä heikommaksi – mutta uuden tutkimuksen valossa työssä tylsistyminen voi olla samanlainen riski terveydelle kuin muut, perinteisemmät työpahoinvoinnin kokemukset.

Oletko sinä vaaravyöhykkeessä? (Ja kukapa ei olisi.) – Tutkijat rauhoittelevat, että satunnainen tylsyyden kokemus on normaalia eikä aiheuta terveyshaittoja. Usein toistuva tai jatkuva tylsyys sen sijaan kyllä heikentää terveyttä.

Tutkijat suosittelevatkin, että tylsistymiseen kiinnitettäisiin nykyistä enemmän huomiota työpaikoilla ja työterveyshuollossa. Aiemman tutkimusnäytön perusteella tylsistyminen on työelämässä yleistä, ja syynä ovat usein esimerkiksi omaan työhön kuulumaton sälä ja liiallinen byrokratia.

Toisaalta myös anti-tylsyys voi olla vaarallista. Tuorein Työsuojelupaneeli eli Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen vuosittain toteuttama kyselytutkimus kertoo, että työn jatkuvat keskeytykset, liiallinen työn määrä ja kova työtahti aiheuttavat merkittävää psykososiaalista kuormitusta työpaikoilla.

Vastaajista kolmasosa (34%) arvioi keskeytysten kuormittavan jatkuvasti omalla työpaikalla (vrt. 25% vuonna 2016, kun teemaa viimeksi tutkittiin) ja jossain määrin yli puolet (53%). Lisäksi joka viides vastaaja arvioi liiallisen tiedon määrän kuormittavan jatkuvasti omalla työpaikallaan.

Työjärjestelyjen osalta liian suuren työmäärän tai kovan työtahdin koki 27 prosenttia jatkuvasti, 60 prosenttia jossain määrin. Jatkuvan tavoitettavuuden koki omalla työpaikallaan kuormittavan jatkuvasti 21 prosenttia ja jossain määrin 51 prosenttia.

Jos työmäärä näyttää kasvavan liialliseksi, pitäisi pysähtyä harkitsemaan, onko resursseja lisättävissä tai jotakin karsittavissa. Yksi keino on työn ”olennaistaminen”: työn ytimen kirkastaminen, olennaisimpien tehtävien tunnistaminen ja työn rajaaminen tämän pohjalta niin, että työmäärä on kohtuullinen.

Kuormituksen hallinnassa auttaa avoin, luottamuksellinen keskusteluilmapiiri. Myös parempaa vuorovaikutusta sekä työntekijän ja esihenkilön välillä tarvitaan.

Jos yksi tylsistyy työssään ja toinen luhistuu kuormansa alle, niin voisi olettaa, että esihenkilöiltä vaaditaan melkoista pelisilmää. Vanha konsti eli tunneäly on nyt valttia: kun pomo keskustelee alaistensa kanssa muustakin kuin säästä ja kulloisestakin projektista, alkaa alaisen sielunelämästä muodostua jonkinlainen kuva puoliväkisinkin.

Oli työntekijä sitten tylsyyden tai tappotahdin uhri, aidosti välittävä ja sen osoittava esihenkilö voi todella olla pelastava enkeli. Insinöörijohtamisen luvatussa maassa emotionaalinen ÄO ei aina ole arvossaan, mutta viimeistään etätyö on opettanut, että nyt tarvitaan esihenkilöiltä venymistä. Alaiset eivät ole vain palluroita läppärin ruudulla, vaikka hetkittäin siltä voi tuntuakin.

MS Suomi Finland seilaa vain niin kauan, kun tekemisessä on sekä päätä että sydäntä.

PETRI CHARPENTIER

Julkaistu: 04/2024

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Yhteistyö on avain organisaation menestykseen, jota on toisaalta usein hankala saavuttaa. Tällä hetkellä henkilöstöhallinto ja niihin liittyvät hallinnolliset haasteet rajataan usein omaan siiloonsa, eikä niitä nähdä yritysstrategiaa tukevina. Sama tuttu virsi! On aika antaa henkilöstöhallinnolle sille kuuluva kunnia organisaation menestyksen takaajana.

Kukaan työelämäkeskustelua 2020-luvulla seurannut ei varmasti ole välttynyt käsitteeltä hybridityö. Yleisimmin sillä viitataan yksinkertaisesti työn organisointitapaan, jossa yhdistyvät etätyö ja päätyöpaikalla tehtävä läsnätyö. Hybridityö on mahdollistunut tieto- ja asiantuntijatyössä digitalisaation myötä ja lopullinen game changer oli koronapandemia, joka pakotti ison osan työvoimasta käytännössä kotikonttorille.

Yrityksille on tarjolla monta erilaista tapaa panostaa työhyvinvointiin, ja monia asioita voi tehdä ilman suuria investointeja. Silti rahoitusrealiteetit saattavat vesittää osan tärkeiksikin koetuista henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista tukevista tavoitteista.

Työn tulee lisätä hyvinvointia, ei vähentää sitä. Tällä hetkellä mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuositasolla Kelan mukaan 600 miljardin kustannukset. Kehittämällä työyhteisöjä mieliystävällisemmiksi säästetään niin työpaikoilla kuin koko yhteiskunnassa.

Moderni ajatustyö asettaa ainakin kolmenlaisia haasteita kivikautisille aivoillemme. Voisimmeko ottaa työarjen muotoilussa aiempaa paremmin huomioon lajityypilliset ominaisuutemme, kysyy Kati Boijer-Spoof Heikinheimo.

Henkilöstölle annetut liikelahjat heijastavat yrityksen arvoja ja luovat yrityskulttuuria ja työnantajamielikuvaa – hyvässä tai pahassa. Lahjojen tulisi edustaa yrityksen arvoja ja yrityskulttuuria.

Viime vuosina työelämässä on voinut törmätä puheeseen ”hyvistä tyypeistä”. Lyhyellä googletuksella vastaan tulee muun muassa koulutuksia, jotka valmentavat työnhakijoita kehittymään tai osoittamaan jo olevansa työpaikkailmoitusten havittelemia hyviä tyyppejä.

Mielikuvissa henkilöstö- ja palkkahallinto monesti nähdään edelleen harmaana toimialana, joka on täynnä manuaalisia työvaiheita. Todellisuus on kuitenkin jotain aivan muuta, sillä alan asiantuntijat tarvitsevat työtä tehdessään muun muassa erinomaiset tietotekniset- ja viestintätaidot sekä laajaa osaamista eri työehtosopimuksista ja laista. Tämän lisäksi alan osaajat ovat ammattilaisia oman työn johtamisessa ja organisoinnissa. Uusia opittavia asioita löytyy jokaisesta työpäivästä, joka vaatii jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Työympäristön muutoksen myötä myös oppimisen mahdollisuudet muuttuvat.

Toimitusjohtaja Kimmo Virtanen ja henkilöstöjohtaja Sami Laine luotsaavat Yliopiston Apteekkia menestykseen panostamalla erinomaiseen asiakaskokemukseen, henkilöstön hyvinvointiin ja vastuullisuuteen. Yhteistyön perustana ovat yhteiset tavoitteet sekä avoin ja suora keskusteluyhteys.

Hyvä johtaminen ja uudenlaiset työyhteisötaidot parantavat työhyvinvointia ja auttavat sitoutumaan yhdessä sovittuihin toimintatapoihin monipaikkaisessa työssä. Jatkuvan oppimisen koulutuspalvelut ovat joustava tapa hyvien käytänteiden kehittämiseen.