TOIMITUKSELTA

Työelämän Skylla ja Kharydis

Kun koronasta selvittiin, niin seuraava konttorien vitsaus on - tylsyys?

Työterveyslaitoksen ja Emlyon Business Schoolin tutkimuksen mukaan työssä tylsistyminen voi aiheuttaa samankaltaisia terveyshaittoja kuin työstressi tai työuupumus, jotka ovat tunnetusti yhteydessä tahdosta riippumattoman eli autonomisen hermoston poikkeavaan toimintaan.

Tavallisesti autonomisen hermoston parasympaattinen toiminta aktivoituu levossa. Kun tämä toiminta heikentyy, se vaikuttaa kehon edellytyksiin elpyä ja palautua. Pitkäkestoiset poikkeavuudet ovat yhteydessä sairausriskeihin ja jopa kuolleisuuteen.

Kansainvälisestikin ainutlaatuinen tutkimus osoitti, että tylsistyminen on toimiston tikittävä aikapommi. Jo aiemmista tutkimuksista tiedettiin, että tylsistymistä kokevat työntekijät arvioivat oman terveytensä heikommaksi – mutta uuden tutkimuksen valossa työssä tylsistyminen voi olla samanlainen riski terveydelle kuin muut, perinteisemmät työpahoinvoinnin kokemukset.

Oletko sinä vaaravyöhykkeessä? (Ja kukapa ei olisi.) – Tutkijat rauhoittelevat, että satunnainen tylsyyden kokemus on normaalia eikä aiheuta terveyshaittoja. Usein toistuva tai jatkuva tylsyys sen sijaan kyllä heikentää terveyttä.

Tutkijat suosittelevatkin, että tylsistymiseen kiinnitettäisiin nykyistä enemmän huomiota työpaikoilla ja työterveyshuollossa. Aiemman tutkimusnäytön perusteella tylsistyminen on työelämässä yleistä, ja syynä ovat usein esimerkiksi omaan työhön kuulumaton sälä ja liiallinen byrokratia.

Toisaalta myös anti-tylsyys voi olla vaarallista. Tuorein Työsuojelupaneeli eli Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen vuosittain toteuttama kyselytutkimus kertoo, että työn jatkuvat keskeytykset, liiallinen työn määrä ja kova työtahti aiheuttavat merkittävää psykososiaalista kuormitusta työpaikoilla.

Vastaajista kolmasosa (34%) arvioi keskeytysten kuormittavan jatkuvasti omalla työpaikalla (vrt. 25% vuonna 2016, kun teemaa viimeksi tutkittiin) ja jossain määrin yli puolet (53%). Lisäksi joka viides vastaaja arvioi liiallisen tiedon määrän kuormittavan jatkuvasti omalla työpaikallaan.

Työjärjestelyjen osalta liian suuren työmäärän tai kovan työtahdin koki 27 prosenttia jatkuvasti, 60 prosenttia jossain määrin. Jatkuvan tavoitettavuuden koki omalla työpaikallaan kuormittavan jatkuvasti 21 prosenttia ja jossain määrin 51 prosenttia.

Jos työmäärä näyttää kasvavan liialliseksi, pitäisi pysähtyä harkitsemaan, onko resursseja lisättävissä tai jotakin karsittavissa. Yksi keino on työn ”olennaistaminen”: työn ytimen kirkastaminen, olennaisimpien tehtävien tunnistaminen ja työn rajaaminen tämän pohjalta niin, että työmäärä on kohtuullinen.

Kuormituksen hallinnassa auttaa avoin, luottamuksellinen keskusteluilmapiiri. Myös parempaa vuorovaikutusta sekä työntekijän ja esihenkilön välillä tarvitaan.

Jos yksi tylsistyy työssään ja toinen luhistuu kuormansa alle, niin voisi olettaa, että esihenkilöiltä vaaditaan melkoista pelisilmää. Vanha konsti eli tunneäly on nyt valttia: kun pomo keskustelee alaistensa kanssa muustakin kuin säästä ja kulloisestakin projektista, alkaa alaisen sielunelämästä muodostua jonkinlainen kuva puoliväkisinkin.

Oli työntekijä sitten tylsyyden tai tappotahdin uhri, aidosti välittävä ja sen osoittava esihenkilö voi todella olla pelastava enkeli. Insinöörijohtamisen luvatussa maassa emotionaalinen ÄO ei aina ole arvossaan, mutta viimeistään etätyö on opettanut, että nyt tarvitaan esihenkilöiltä venymistä. Alaiset eivät ole vain palluroita läppärin ruudulla, vaikka hetkittäin siltä voi tuntuakin.

MS Suomi Finland seilaa vain niin kauan, kun tekemisessä on sekä päätä että sydäntä.

PETRI CHARPENTIER

Julkaistu: 04/2024

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.