Hyvinvointi
Johtaminen
Yrityskulttuuri

Vaikuttavuus on kuntoutuksen iskusana

Yritykset janoavat kuntoutus- ja aktivointitoiminnalta vaikuttavuutta, joka on todennettavissa numeerisesti. Varalan Urheiluopiston hyvinvointipalvelupäällikkö Minni Suni kertoo, että vaikuttavuuden rinnalla vahvoja teemoja ovat kokonaisvaltaisuus, asiakaslähtöisyys sekä tavoitteiden mukainen suunnittelu ja toteutus.

”Ennaltaehkäisevän kuntoutuksen suosio on meillä ollut jatkuvasti kasvussa vuoden 2016 lopusta lähtien”, hän kertoo.

”Myös räätälöinti yleistyy koko ajan, olipa sitten kyse yksilöistä ja ryhmistä.”

Varalalla on kymmenkunta yritystä ja julkista toimijaa asiakkaina - mm. Tampereen kaupunki käyttää urheiluopiston palveluja hyvin laajasti. Sunin mukaan trendinä kentällä on varmistaa avainhenkilöiden työkyky ja räätälöidä näille paketteja, jotka pitävät heidät iskussa.

”Kohdentaminen on tärkeää, oli sitten kysymys työntekijöistä, esimiehistä tai johdosta.”

Varala tarjoaa työhyvinvointiin kaksi ohjelmakokonaisuutta: Varala Recharger ja Digiterveys. Näissä tuoteperheissä olennaista on ensin ymmärtää yrityksen työhyvinvoinnin haasteet ja tarpeet.

”Niiden pohjalta suunnittelemme ohjelmakokonaisuuden yhdessä yrityksen ja mahdollisesti asiakkaan työeläkevakuutusyhtiön kanssa.” Tyypillisiä teemoja ovat mm. vireä arki ja jaksaminen, ravitsemus, tuki- ja liikuntaelimistön kunto ja mielen huolto.

”Kummassakin ohjelmakokonaisuudessa on asiakkaita vuosittain yli 200 henkeä”, hän lisää.

Tasapaino hakusessa
Suni tietää, että monen kuntoutuksen takana on arjen hektisyys: kuormituksen ja palautumisen välistä tasapainoa pitää välillä etsiä ihan tosissaan. ”Onneksi organisaatiot ovat tajunneet, että tämä on pitkä tie ja vaatii pitkäjänteistä asennetta, sen sijaan että järjestetään liikuntapäivä tai kaksi.”

Sunin mielestä myös erilaisille virkistys- ja hyvinvointipäiville on oma paikkansa - ihmiset saavat niistä virtaa ja tiimihenki paranee. Kipeä selkä tai keskivaikea masennus ei kuitenkaan häivy mihinkään ja sen takia kuntoutusportfoliossa pitää olla paljon kovia työkaluja.

”Meiltä kysytään niitä konkreettisia toimia, joiden avulla esimerkiksi sairauspoissaolot saadaan alas. Kaikessa toiminnassa on mukana mittarit.”

Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuvat: Varalan urheiluopisto

varala.fi/tyohyvinvointi

Julkaistu: 04/2019

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.