Hyvinvointi
Yrityskulttuuri
Perinteinen mittaaminen ei riitä
Kuva: Pexels
Mittarit ovat tärkeitä työkaluja organisaation toiminnan ja tulosten seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Mutta mitä jos mittarit eivät kerrokaan sitä, mikä on olennaista organisaation menestykselle? Mitä jos mittarit eivät ota huomioon sitä, mikä on merkityksellistä organisaation jäsenille?
Leidenschaft on Suomen ensimmäinen yrityskulttuuritoimisto,
joka auttaa organisaatioita rakentamaan voittavia yrityskulttuureita.
Siqni on työntekijäymmärrystä tuottava ja työntekijäkokemusta
mittaava henkilöstökysely, joka auttaa ymmärtämään
mitkä asiat ovat työntekijöille merkityksellisiä ja miten
nämä toteutuvat. Mikko Koskinen toimii Leidenschaftilla
yrityskulttuurimuotoilijana ja käyttää työssään Siqni-kyselyitä.
Haastattelussa hän korosti, että organisaation mittarit pitäisi
rakentaa ihmisille merkityksellisten asioiden ympärille.
Perinteinen mittaaminen perustuu siihen, että organisaatio
päättää etukäteen, mitä asioita se haluaa mitata. Sitten se
luo kysymykset näiden asioiden ympärille ja kysyy niitä organisaation
jäseniltä. Lopuksi se kokoaa raportin ja tekee tulkintoja.
Mikko Koskinen toimii Leidenschaftilla yrityskulttuurimuotoilijana ja
käyttää työssään Siqni-kyselyitä.
KUVA: LEIDENSCHAFT
Tämä tapa mittaamisessa voi olla sokea sille, mitä oikeasti
pitäisi mitata. Tärkeämpää olisi saada ihmiset kertomaan,
mikä on heille merkityksellistä, kuin vastaamaan ennalta määritettyihin
asioihin. Perinteisissä kyselyissä on usein monta
kysymystä, jotka eivät välttämättä kiinnosta tai kosketa vastaajia
lainkaan. Tällöin saadaan vääristynyttä tai merkityksetöntä
dataa.
Kun ihmisiltä kysytään kyselytyökalun avulla jotain, olisi
tärkeää, että ihmiset voivat itse päättää, mikä heille on merkityksellisintä.
Perinteisissä kyselyissä on useita kysymyksiä
ja vastaajan pitää arvioida jokainen kohta erikseen – vaikkei
niillä asioilla olisi edes merkitystä vastaajille. Siqnissä vastaaja
valitsee ensin 30 tekijän joukosta oman työhyvinvointinsa
ja motivaationsa kannalta viisi merkityksellisintä tekijää.
Otetaan esimerkkikysymys: Kuinka tyytyväinen olet kahvin laatuun?
Jos viidesosa vastaajista ei edes juo kahvia ja he vastaavat
neutraalin arvion, vääristää tämä kyselyn tulosta. Siqnikysely
ottaa huomioon, onko asialla työntekijälle merkitystä
vai ei, Koskinen kertoo
Organisaation
mittarit pitäisi
rakentaa ihmisille
merkityksellisten
asioiden ympärille.
Organisaation menestys riippuu siitä, kuinka hyvin se
pystyy motivoimaan ja sitouttamaan jäseniään. Ihmiset antavat
parhaansa vain, jos heille merkityksellisimmät asiat toteutuvat työpaikalla. Siksi organisaation on tärkeää ymmärtää,
mitkä asiat ovat merkityksellisiä eri ihmisille ja miten ne toteutuvat
ja miten niiden pitäisi toteutua.
Johto saa tuloksista myös arvokasta ymmärrystä siitä, kulminoituvatko
merkitykselliset asiat organisaation tavoitteleman
yrityskulttuurin kannalta tärkeimpiin asioihin. Toisin sanoen
ovatko henkilöstölle tänä päivänä motivaatiota ja hyvinvointia
tuottavat asiat juuri niitä asioita, joita yritys tarvitsee menestyäkseen.
Tarkastelemme usein tuloksia johdon kanssa siitä
näkökulmasta, nouseeko merkityksellisimpien asioiden listalle
niitä asioita, joita johto odotti siellä näkevänsä, sanoo Koskinen.
Merkityksellisyys on yksilöllistä. Jokaisella on omat
arvonsa, tavoitteensa ja tarpeensa. Siksi organisaation mittarit
pitäisi rakentaa niin, että ne antavat ihmisille mahdollisuuden
ilmaista, mikä on heille tärkeää. Nykyaikainen mittaaminen
ottaa huomioon yksilöllisyyden ja merkityksellisyyden.
Henkilöstökyselyt auttoivat määrittämään
Sulavan arvot
Sulava Oy on suomalainen IT-konsultointiyritys, joka on erikoistunut
Microsoftin pilvipalveluihin. Yritys on käyttänyt Siqnin
henkilöstökyselyä jo vuodesta 2018 lähtien. Haastattelussa
Sulavan henkilöstöjohtaja Juha Heikkonen kertoi,
miten henkilöstökyselyt ovat hyödyttäneet Sulavaa ja mitä
haasteita niihin liittyy.
Heikkosen mukaan Siqni henkilöstökysely on poikkeuksellinen,
sillä se antaa jokaiselle työntekijälle mahdollisuuden
määritellä itse, mikä on tärkeää työelämässä. Kyselyn avulla
työntekijät voivat peilata omaa tilannettaan ja toiveitaan
Sulavan
tarjoamiin mahdollisuuksiin.
Sulavan henkilöstöjohtaja Juha Heikkosen mukaan Siqni henkilöstökysely
on poikkeuksellinen, sillä se antaa jokaiselle työntekijälle mahdollisuuden
määritellä itse, mikä on tärkeää työelämässä.
KUVA: SULAVA
Näiden kyselyiden avulla Sulava pystyi luomaan ja määrittämään
oman arvomaailmansa. Tämä oli perustana sille,
että yritys teki työpajoja ja yksilöhaastatteluja, joista saatiin
iso datapankki siitä, mikä Sulavalle on tärkeää, Heikkonen
kertoo.
Näiden pohjalta syntyi viisi arvoa, jotka ovat:
– Pyri parhaaksi
– Jaa osaamistasi
– Pidä huolta
– Menestymme yhdessä
– Sinulla on valta
Heikkonen korostaa, että ilman systemaattista työskentelyä
Sulavan arvot eivät olisi voineet muodostua. Hän sanoo, että
arvot ovat eläviä ja niitä tarkastellaan säännöllisesti henkilöstökyselyiden
avulla.
Keskeistä
on, että
henkilöstökyselyissä
saadaan korkea
vastausprosentti.
Henkilöstökyselyt antavat trendejä ja
kehityskohteita
Toinen tärkeä osa henkilöstökyselyissä on saada trendejä ja
tietoa siitä, miten Sulavan työntekijät voivat, viihtyvät ja suosittelevat
yritystä työpaikkana. Jokainen asia, joka nousee esiin
kyselyissä, käydään läpi Leidenshaftin konsultin kanssa. Näin
saadaan selkeitä kehityskohteita, joita pitää parantaa, sanoo
Heikkonen.
Siqnin avulla Sulava pystyy myös arvioimaan, miten se on
loppukädessä onnistunut johtamaan yrityskulttuuriaan työntekijäymmärryksen kautta ja kääntämään tulokset oikeanlaiseksi
toiminnaksi. Heikkonen mainitsee, että Siqni myöntää Future
Workplace -tunnustuksen niille yrityksille, jotka ovat erityisen
hyviä työpaikkoina. Sulava on saanut tämän tunnustuksen keskisuurten
organisaatioiden sarjassa peräti viisi kertaa.
Heikkonen pitää tärkeänä, että henkilöstökyselyissä saadaan
myös avoimia vastauksia, joissa työntekijät voivat kertoa
vapaasti mielipiteensä ja kokemuksensa. Hän sanoo, että
jokainen johtoryhmäläinen lukee kaikki vastaukset ja tekee
päätelmiä siitä, miten organisaatiossa voidaan ottaa niistä
opiksi. Hän lisää, että avoimet vastaukset ovat suurin ja arvokkain
datapankki, josta Sulava voi oppia.
Henkilöstökyselyissä on myös haasteita
Heikkonen myöntää, että henkilöstökyselyissä voi olla yleisesti
myös haasteita ja parannettavaa. Henkilöstökyselyt eivät saa
olla kilpailua suhteessa muihin organisaatioihin, sillä se johtaisi
vääränlaiseen asenteeseen ja vastaamiseen. Tärkeintä
on, että työntekijät vastaavat rehellisesti ja aidosti.
Heikkonen pitää keskeisenä, että henkilöstökyselyissä saadaan
korkea vastausprosentti. Hän kertoo, että Sulavalla se
on ollut lähes 90 prosenttia, mikä on tosi hyvä tulos. Sillä on iso merkitys sille, että kyselyn tulokset ovat luotettavia ja edustavat
koko henkilöstöä. Alhainen vastausprosentti voi viitata
siihen, että työntekijät ovat tyytymättömiä, pelokkaita, välinpitämättömiä
tai sitoutumattomia työpaikkaansa.
Tärkeintä
on saada
ihmiset vastaamaan
ja keskittymään
asiaan.
Kuva: Pexels
Teknologinen kehitys ja henkilöstökyselyt
eivät kulje käsi kädessä
Teknologia ei ole vaikuttanut henkilöstökyselyihin juurikaan.
Teknisesti kyselyt ovat samankaltaisia kuin ennenkin, eikä viimeisten
vuosikymmenten aikana ole tullut mitään muutoksia
tähän. Tärkeintä on saada ihmiset vastaamaan ja keskittymään
asiaan.
Heikkonen kuitenkin pohtii, että tekoäly voisi auttaa analysointivaiheessa,
jotta tulkitseminen ei jäisi vain ihmisten
varaan. Tekoäly voisi auttaa vertailemisessa muihin organisaatioihin
ja rikastaa raportointityökaluja. Hän sanoo, että kyselytkin
voisi tehdä nykyaikaisemmalla tavalla, jotta ne olisivat
kiinnostavampia ja houkuttelevampia.
Henkilöstötyössä on olennaista mitata sekä varmistaa, että
mitataan oikeita asioita. Jos mittaus on ennalta määritetty, voi
vastausten tulkinnassa ilmetä vääristynyttä dataa. Kun annetaan
henkilöstön itse kertoa, mikä on merkityksellistä, saadaan
tietoa mitä henkilöstö arvostaa sekä mikä on näiden asioiden
tilanne tällä hetkellä organisaatiossa.
Teksti: Karl-Johan Spiik / Karlex Oy
Julkaistu: 02/2024