TOIMITUKSELTA

Hybridien planeetta

Etätyö mullisti kaiken – vai mullistiko? – Esimerkiksi Työterveyslaitoksen Hybridityö, etätyö ja läsnätyö (HELP) -projekti tutki työn tuottavuutta ja työhyvinvointia monipaikkaisessa työelämässä. Tutkimustulosten valossa näyttäisi selvältä, että hybridityö on täällä jäädäkseen – mutta eri työpaikoilla se tarkoittaa eri asiaa.

Työpaikoilla pohditaankin nyt kuumeisesti, mitkä hybridityön käytännöt sopivat juuri omaan organisaatioon ja omalle tiimille. Me emme voi vielä tietää, miten esimerkiksi työhyvinvointi, yhteisöllisyys ja tuottavuus tulevat kehittymään hybridityön aikakaudella. Jäävätkö innovaatiot syntymättä, mikäli kahvihuoneen ajatustenvaihto ja duunipaikan arkiset ”törmäytykset” korvaantuvat Teams-jorinalla?

Hybridityö on silti enemmän mahdollisuus kuin uhka. Parhaimmillaan hybridi on juuri passeli yhdistelmä vapautta ja vastuuta: räätälöity, optimoitu ja kustomoitu työelämäratkaisu juuri sinulle ja juuri nykyiseen elämäntilanteeseen.

Työolobarometrin mukaan 60 prosenttia työntekijöistä tekee lähityötä, kun pelkkää etätyötä tekeviä on 12 prosenttia. Kuulostaako luku pieneltä? – Kenties, mutta etätyöntekijöiden määrä on silti nelinkertaistunut pandemiaa edeltäneestä ajasta.

Hybridityötä kertoo tekevänsä reilu neljännes (28%) työntekijöistä. He työskentelevät työpaikalla tyypillisesti 2–3 päivää viikossa ja muina päivinä itse valitsemassaan paikassa – useimmiten kotona.

Eri Euroopassa tehtyjen kyselyjen mukaan työntekijät kokevat, että etätyö parantaa heidän elämänlaatuaan. Syyt me jo tiedämme: työtä voi tehdä itsenäisesti, työmatkoihin ei kulu aikaa ja rahaa sekä työn ja muun elämän yhdistäminen helpottuu.

Etätyömahdollisuus on valttia myös rekrytoinnissa. EK:n kyselyssä työntekijöitä pyydettiin arvioimaan asteikolla 1–5, kuinka tärkeä asia etätyö on heille työpaikkaa hakiessa. Arvosana: muikea 4,7.

Etätyö voi olla myös menolippu erakon luolaan. Työterveyslaitoksen Miten Suomi? -seurantatutkimuksen mukaan työntekijöillä on taipumusta vetäytyä etätöihin, jos työyhteisössä ei voida hyvin, ilmapiiri on huono tai jos he itse ovat kuormittuneita eivätkä koe vahvaa työn imua. Etätyö näyttäisi myös etäännyttävän työkavereita toisistaan.

Yhteisöllisyyden rakentamisesta on onneksi tulossa käytännönläheistä tutkimustietoa.

Työterveyslaitoksen HYMY-hankkeessa tutkitaan monipaikkatyön yhteyksiä yhteisöllisyyteen ja työhyvinvointiin ja etsitään keinoja niiden vahvistamiseen.

Hybridityö nostaa rimaa myös esihenkilöiden kohdalla. Pomojen on osattava navigoida työntekijöiden erilaisia, yksilöllisiä tarpeita, tunteita ja odotuksia – ei helppo rasti kenellekään. ”Laumansa” laitumille hukannut esihenkilö saattaa kokea, ettei hänellä ole aavistustakaan siitä, millä fiiliksillä tiimiläiset duunia painavat. Sokkona sotaan?

Hyvä vuorovaikutus vaatii kasvokkaisia kohtaamisia – ainakin joskus. Yksi vinkki voisi olla kävelykokous tai muu sopivan rento tiimitapaaminen.

Esihenkilöiden pitää olla hereillä myös siksi, että työelämässä tapahtuva syrjintä on meillä yleistä. Terve Suomi -tutkimus kertoo, että esimerkiksi 20–39-vuotiaista naisista noin 20 prosenttia oli kokenut syrjintää työssä tai työnhaussa viimeksi kuluneen vuoden aikana. Kokemus työelämäsyrjinnästä oli yleisintä korkeasti koulutetuilla naisilla.

Paljon paremmin ei tosin mene nuorilla miehilläkään, joiden ongelmana on heikko osallisuuden kokemus. Heikkoa osallisuutta kokivat erityisesti 20–39-vuotiaat miehet: heillä erittäin heikkoa osallisuutta kokevien osuus oli 13 prosenttia (koko väestössä 10%). Myös matalasti koulutetuilla heikon osallisuuden kokemus oli muita yleisempää.

PETRI CHARPENTIER

Julkaistu: 02/2024

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.