Hyvinvointi
Johtaminen
Yrityskulttuuri

Unelmien työelämä – mistä yritysjohto haaveilee?

Mistä yritysjohdossa unelmoidaan ja millaisista muutoksista syntyy parempi työelämä? Muun muassa näihin kysymyksiin Freia Oy hakee vastausta yritysjohdolle suunnatussa DREAMS-tutkimuksessa.

”DREAMS-tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa, jonka pohjalta työelämää voidaan kehittää kestävämmäksi. Kysely tarjoaa luontevan tilaisuuden pysähtyä pohtimaan työelämää koskevia isoja toiveita. Tammikuussa kerättyihin vastauksiin latautuu luontevasti tulevaisuusorientaatiota”, sanoo Antti Äikäs, DREAMS-tutkimusta toteuttavan Freia Oy:n toimitusjohtaja.

Freia Oy on syntynyt muutosvoimaksi, jonka missiona on tehdä työelämästä pysyvästi parempaa. Tänä vuonna Freia toteutti kolmatta kertaa DREAMS-kyselyn, johon vastasi 249 johtajaa. Vastaajista 232 antoi luvan vastaustensa käyttämiseen tutkimuksen loppuyhteenvedossa.

”Yritysjohdon eniten toivoma positiivinen yllätys maailmassa on geopoliittisen tilanteen rauhoittuminen. Kriisit ovat varjostaneet kuluvaa vuosikymmentä, mikä tuo epävakautta liiketoimintaympäristöön. Saimme kyselyyn vastauksia Suomen lisäksi muualta Euroopasta sekä USA:sta, ja kyllästyminen kriiseihin nousi esiin eri puolilla maailmaa”, kertoo Äikäs.

Geopoliittisista ja globaaleista kriiseistä huolimatta yritysjohdon näkemys oman organisaationsa nykytilasta on kohentunut: 55 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että henkilöstö ja organisaatio menestyvät, kun kaksi vuotta sitten näin ajatteli 47 prosenttia vastaajista.

”Onnistuneet rekrytoinnit ja osaava henkilöstö nähdään tärkeänä, jotta organisaatio voi menestyä myös tulevaisuudessa. Viime vuosina monet yritykset ovat kärsineet osaajapulasta ja toisaalta henkilöstömäärä on viilattu ohueksi, joten uusien osaajien löytämisen merkitys korostuu”, kertoo työ- ja organisaatiopsykologi ja kauppatieteen tohtori Päivi Frantsi, joka analysoi DREAMS-tutkimuksen tulokset Äikkään sekä kauppatieteen tohtorin Tapani Frantsin kanssa.

Tavoitteena tasapainoinen elämä

Konkreettinen työelämää parantava tekijä on vastaajien mielestä johtamisen ja esihenkilötyön kehittäminen. 31 prosenttia johtajista kaipaa arjessaan ratkaisuja johtamisen haasteisiin tai liiketoiminnan menestystä tukevaan toimintakulttuuriin.

Toisena tärkeänä muutostarpeena johtajat pitävät työn joustavuuden lisäämistä. Myös työn huokoistaminen, paikallisen sopimisen tuomat mahdollisuudet ja työhyvinvointiin panostaminen olisivat suotuisia muutoksia.

”Yritysjohtoa kiinnostaa henkilöstön hyvinvointi sekä tasapainon mahdollistaminen työn ja muun elämän välillä. Henkilöstön jaksamisesta huolehtiminen on aiempaa tärkeämpää Z-sukupolven astuessa työelämään. Kohtuullisuus ja merkityksellisyys ovat vahvoja trendejä, joilla organisaatio voi erottautua edukseen”, Frantsi sanoo.

Työelämän ja organisaatiokulttuurin kehittäminen vaatii voimavaroja. Onko johdolla vielä energiaa viedä työelämää eteenpäin?

”Vastaajat kokivat itsensä energisemmäksi kuin kaksi vuotta sitten. Draivia koetaan keskimäärin 5,1 päivänä viikossa. On mahdollista, että psykologisesti hyvinvoivat johtajat ovat tutkimuksessa yliedustettuina, mutta kokonaisuudessaan tulokset valavat uskoa johtajien ja organisaatioiden menestysmahdollisuuksiin epävakaudenkin keskellä”, Äikäs summaa.

Mistä muusta yritysjohto unelmoi? Tutustu koko raporttiin!

Teksti: Merja Maukonen

Julkaistu: 03/2024

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.