Johtaminen

Miten johdat vapaaehtoisjärjestössä?

Mikä motivoi vapaaehtoista, mikä työntekijää? Miksi joihinkin organisaatioihin suorastaan tunkee tekijöitä, kun toisiin heitä ei saada edes muhkealla palkkasekillä? Useimmat näistä ovat johtamiskysymyksiä, joihin ottaa kantaa Naisten Pankin Saara Lehmuskoski ja Kokoomuksen Saara-Sofia Sirén, joilla molemmilla on vankka kokemus sekä vapaaehtoisjärjestöjen johtamisesta että yrityksistä.

Vapaaehtoisjärjestöön tullaan ja niissä viihdytään muutamista pääsyistä: missio on itselle merkityksellinen, vastuu on omaan elämäntilanteeseen ja osaamiseen suhteutettua ja mielekästä, tai osallistumisesta saa arvostusta tai yhteenkuuluvuuden kokemuksia – tai siitä on ammatillista hyötyä.

Merkityksellisyys

Usein vapaaehtoisjärjestön ajama asia on osallistujalle sydämen asia.

”Johtamiselle tämä aiheuttaa vaatimuksia, sillä tunteet voivat olla suuria. On tärkeää ohjata energia oikein ja varoa, ettei kuluta ihmisiä loppuun. On huolehdittava siitä, että osallistuja kokee tulevansa arvostetuksi ja tekeminen on sopivan kuormittavaa”, pohtii Naisten Pankin ohjaustiimin puheenjohtaja Saara Lehmuskoski.

Aiemmin raja palkka- ja vapaaehtoistyön välillä on ollut selkeä: palkkatyöstä saadaan rahaa ja vapaaehtoistyötä tehdään ilmaiseksi.

Naisten Pankin Saara Lehmuskoski sanoo, että on rikastuttavaa, että tapaa eri taustoista tulevia ihmisiä, kuppikuntaisuus ja ovien sulkeminen uusilta ihmisiltä ja ajatuksilta johtaa vain toiminnan kuihtumiseen ja kuolemaan.
KUVA: NAISTEN PANKKI

”Tämä on muuttunut, sillä erityisesti nuoret hakevat koko ajan enemmän juuri työstä myös mielekkyyttä ja omien arvojen toteuttamista. Palkka ei ole kaikille ainoa motivaattori, sillä kaikille aloille tai kaikkiin yrityksiin ei saada tekijöitä, vaikka heille maksettaisiin mitä”, kertoo Kokoomuksen kansanedustaja Saara-Sofia Sirén.

Vapaaehtoisjärjestössä motivaatio on ikään kuin sisäsyntyistä. Sama periaate löytyy esimerkiksi Frederik Laloux’n kirjasta Reinventing Organizations (suom. Markula, Rautanen, Waegelein), joka tarjoaa mielenkiintoisen näkökulman uudenlaisten niin kutsuttujen teal-organisaation itseohjautuvuuteen, ihmisen kokonaisvaltaisuuteen sekä yrityksen luontaisen kasvusuunnan löytymiseen. Teoriassa on yhteneväisyyttä paitsi vapaaehtoisjärjestöjen myös uudenlaisissa organisaatioissa toimivien yritysten kanssa.

”Vapaaehtoiset haluavat vaikuttaa tärkeäksi kokemiinsa asioihin.

Mielekkyys

Vapaaehtoisjärjestöissä on pakko kiinnittää huomiota mielekkyyteen, sillä muutoin vapaaehtoisia ei saada mukaan.

”Harvardin yliopiston Managing happiness -kurssin Arthur Brooksin mukaan onnellisuus löytyy neljän asian tasapainosta: arvot, perhe ja läheiset, ystävät ja mielekäs työ. Johtamisella voidaan vaikuttaa mielekkyyteen, ja yksi tapa lisätä mielekkyyttä on esimerkiksi tarkastella toimenkuvia”, pohtii Sirén.

Jos mielekkyyttä ei löydy omasta palkkatyöstä, sitä voidaan hakea vapaaehtoistyöstä tai jopa toisesta yrityksestä. Lähtijät Oy:n 2023 toteuttaman ”Kestävämpää työelämää: Miksi me lähdemme ja mitä se maksaa?” -tutkimuksen mukaan lähteminen maksaa yritykselle vähintään puolen vuoden palkkaa vastaavan summan. Ei siis mikään toissijainen johtamisen haaste.

Arvostus

Arvostuksen saaminen on sekä järjestöön liittymisen että siellä viihtymisen motiivi. Jos osallistujalla ei ole mahdollisuutta käyttää osaamistaan palkkatyössään, hän saattaa hakeutua vapaaehtoiseksi tehdäkseen sillä jotakin hyvää. Näin vapaaehtoistyö voi täydentää palkkatyötä ja toimia jopa siltana seuraavaan – jos osallistujan toiveena on vaikka uusi rooli tai alanvaihto!

Vaikutusmahdollisuudet

Vapaaehtoiset tulevat mukaan järjestöön, koska haluavat vaikuttaa tärkeäksi kokemiinsa asioihin.

”Naisten Pankin missio on hyvin selkeä, tuemme kehittyvien maiden naisten yrittäjyyttä ja omaehtoista toimeentuloa, ja samalla parannamme naisten oikeuksia. Se on puhutteleva unelma”, kertoo Lehmuskoski.

Tästä voisimme ammentaa valtavasti myös yrityksissä. Joihinkin aloitteisiin kun löytyy aina vapaaehtoisia, toisiin ei lahjomallakaan. Ovatko jälkimmäiset siis tosiaan tärkeitä?

”Vapaaehtoistyö on vuorovaikutusta. Johtajan tärkein taito on luoda luottamuksellisia ja terveitä ihmissuhteita ja kulttuuria, jossa nostetaan ja innostetaan muita. Politiikassakaan terävät kyynärpäät ei lopulta ole toimiva osoitus määrätietoisuudesta. Aitous ja herkkyys on tärkeää”, tähdentää Sirén.

Myös yritysjohtajana on hyvä siis miettiä, millaista toimintakulttuuria haluaa ruokkia.

”Palkka ei ole kaikille ainoa motivaattori.

Verkostoituminen

Vapaaehtoistyössä verkostoituminen tapahtuu luontevasti, sillä se on tekemistä yhteisten tavoitteiden eteen. Oman edun tavoittelu on taka-alalla, sillä useimmille ei makseta palkkaa.

”On rikastuttavaa, että tapaa eri taustoista tulevia ihmisiä, kuppikuntaisuus ja ovien sulkeminen uusilta ihmisiltä ja ajatuksilta johtaa vain toiminnan kuihtumiseen ja kuolemaan”, muistuttaa Lehmuskoski.

Paitsi vapaaehtoisjärjestöissä myös erilaisissa yritysverkostoissa saadut kontaktit auttavat sekä osallistujia että yrityksiä esimerkiksi rekrytoinnissa ja työnhaussa, joten niiden hankkimiseen kannattaa kannustaa.

Kokoomuksen kansanedustaja Saara-Sofia Sirén sanoo, että vapaaehtoistyö on vuorovaikutusta. Johtajan tärkein taito on luoda luottamuksellisia ja terveitä ihmissuhteita ja kulttuuria, jossa nostetaan ja innostetaan muita.
KUVA: MIKKO MÄNTYNIEMI / KIMMO FALCK

Osaamisen kasvattaminen

Vapaaehtoistyössä oppii taitoja, ja voi toimia siltana palkkatyöhön tai ura-askeleeseen. Usein vapaaehtoistyö on armollisempaa kuin palkkatyö, sillä epäonnistumisella ei ole liiketoiminnan tai työpaikkojen kannalta yhtä vakavia seurauksia. Etkö myös yritysjohtajana haluaisi edistää tällaista kokeilukulttuuria?

Yhteisöllisyys

Vapaaehtoiset saattavat etsiä yhteisöllisyyden kokemusta, jos eivät koe sitä palkkatyössä. Yhteisöllisyyden luominen ei ole yrityksissäkään toissijaista HR-hömppää vaan liiketoiminnan kannalta merkityksellinen keino pitää kiinni osaajista. Yhteisöllisyyttä luodaan vapaaehtoisjärjestöissä samoin kuin yrityksissä: yhteisesti tärkeäksi koetuilla ymmärrettävillä tavoitteilla, sujuvalla arjella ja hyväksi koetulla johtamisella.

Sopiva kuormitus

Vapaaehtoisten kuuntelu ja odotusten hallinta on tärkeää, sillä kuormituksen on sovittava osallistujan elämäntilanteeseen. Tämä on samoin työelämässä, missä rakenteet tai kulttuuri eivät tätä kuitenkaan mahdollista. Tästä kertoo eläkeyhtiöiden uupumista koskevat karut tilastot.

Läpinäkyvyys

Vapaaehtoisia saadaan mukaan, kun järjestön maine on luotettava ja inklusiivinen ja toiminta läpinäkyvää. Sekä mukanaolevat että uudet vapaaehtoiset haluavat ymmärtää, mihin varat käytetään, mitä niillä on saatu aikaan ja mihin ne seuraavaksi suunnataan.

Johtamisen näkökulmasta on tärkeää, että osallistujilla ja järjestöllä on riittävän samanlainen arvopohja ja tekemisen kulttuuri.

”Näiden näkyväksi tekeminen arjessa on yksi johtajan keskeisiä tehtäviä. Arvoristiriitoja ei ole helppoa ottaa puheeksi osallistujan kanssa, mutta se kuuluu hyvään johtamiseen myös vapaaehtoisorganisaatiossa. Aina kuitenkin ihmistä kunnioittaen”, nostaa Lehmuskoski esiin. Läpinäkyvyyden odotus on aivan yhtä voimakas yritysten palkansaajilla.

”Vapaaehtoistyö on vuorovaikutusta.

Näkyvyys

Sekä vapaaehtoisjärjestöissä että yrityksissä näkyvyys tulevaan rauhoittaa toimintaa. Molempien rahoitus on usein lyhytjänteistä, mikä tekee toiminnasta nykivää ja kehittämisestä hankalaa. ”Vapaaehtoispuolella on menty kohti yksityisen ja julkisen rahoituksen yhdistämistä ja julkisrahoitteisilla organisaatioilla on yhä enemmän kaupallista toimintaa. Olisi hyvä, jos rahoitukset olisivat pitkäkestoisempia, sillä uskoakseni toiminta olisi näin tehokkaampaa myös pitkällä aikavälillä”, selventää Sirén.

Ammattimaisuus

Vapaaehtoisorganisaatioiden toiminnalta odotetaan yhä enemmän ammattimaisuutta.

”Järjestö on yhtä kuin tekijänsä. Halutaan, että arki toimii, rahankäyttö on läpinäkyvää, johtaminen on tasapuolista ja ammattimaista. Kuten työssä, kukaan ei halua olla tai tulla huonoon tai epäasialliseen ilmapiiriin”, korostaa Sirén.

Ihmisten johtaminen vapaaehtoisjärjestöissä ja yrityksissä on varsin samanlaista, sillä kaikki viihtynevät turvallisissa, innostavissa, inhimillisissä kulttuureissa. Molemmat voisivat kuitenkin oppia paljon toisiltaan: yritykset sisäisen motivaation merkityksestä ja johtamisesta ilman rahaa tai direktio-oikeutta – toisaalta, vapaaehtoisjärjestöt tarvitsevat toimiakseen yritysten vahvaa substanssiosaamista. Miten yhteistyötä voisi tehdä vielä tiiviimmin?

Saara Lehmuskoski:

Ohjaustiimin puheenjohtaja Naisten Pankissa, joka toimii yhteistyössä Kirkon ulkomaanavun kanssa. Naisten Pankki on vapaaehtoisten verkosto, joka keskittyy kehittyvien maiden naisten yrittäjyyden tukemiseen. Saara on toiminut monissa erilaisissa vapaaehtoistehtävissä nuoresta lähtien. ”Haluan välittää vapaaehtoistyön ilosanomaa. Maailma on täynnä mahdollisuuksia tehdä vapaaehtoistyötä ja jokaiselle löytyy omaan elämäntilanteeseen sopiva tapa.”

Saara-Sofia Sirén:

Kokoomuksen kansanedustaja, joka on poliittisten rooliensa lisäksi toiminut esimerkiksi Naisjärjestöjen keskusliiton, Turun musiikkijuhlien ja Me-säätiön hallituksissa. ”Oma johtajakokemukseni pohja on vapaaehtoistyössä, ja suosittelenkin lämpimästi vapaaehtoistyötä myös oman johtajuusosaamisen kasvattamiseen.”

Teksti: Pia Klemetti

Julkaistu: 10/2023