HR-järjestelmät

HR-analytiikka on tärkeä työkalu liiketoiminnan kehittämisessä

Henkilöstöhallinnon ja HR-analytiikan merkitys datalähtöisessä strategisessa päätöksenteossa sekä liiketoiminnan ohjauksen elementtinä on alettu tunnistaa viime vuosina. HR-analytiikka tuo yritykselle kestävää kilpailukykyä tekemällä liiketoiminnan kehityskohteita näkyviksi ja mitattaviksi.

Jokaisessa työllistävässä yrityksessä henkilöstöä koskevaa dataa kertyy jatkuvasti henkilöstöhallinnon prosesseissa kuten työsuhteen elinkaaren eri vaiheissa tai palkanlaskennassa. HR- datan potentiaalia liiketoiminnan kehittämisessä on alettu tunnistaa vasta hiljattain.

”Päätöksenteossa on perinteisesti painotettu talouden tunnuslukuja ja asiakaskokemusta, mutta henkilöstön näkökulma on jäänyt usein taka-alalle”, sanoo HR Director Ida Kuvaja Accountorilta.

Analytiikalla reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

Henkilöstöä koskevasta datasta voidaan tehdä HR-analytiikan avulla määrällistä, jolloin voidaan havainnoida ja seurata henkilöstöjohtamisen suoria vaikutuksia liiketoimintaan.

”HR-analytiikka antaa syvällistä tietoa työntekijäkokemuksesta ja henkilöstön hyvinvoinnista, joiden aktiivinen seuraaminen ja edistäminen tuo kestävää ja ainutlaatuista kilpailukykyä yritykselle”, sanoo Accountorin Head of Business Development Petri Ontto.

HR-datan avulla voidaan tunnistaa ja priorisoida liiketoiminnan kehittämiskohteita sekä kehittämisen esteitä. Mitattu ja analysoitu tieto auttaa hyödyntämään henkilöstön täyttä potentiaalia, jolloin voidaan toimia proaktiivisesti ja tuottavuus kasvaa.

”Analytiikan avulla muodostetaan henkilöstöä koskevan päätöksenteon runko, jota täydennetään henkilöstön antamalla laadullisella palautteella. Mitattuun tietoon perustuva päätöksenteko on yhdenvertaista, inklusiivista ja laadukasta”, Kuvaja sanoo.

Miten HR-data valjastetaan hyötykäyttöön?

HR-datan yhdistäminen, vakioiminen ja raportoiminen on haastavaa ja vaatii valtavasti työtä, erityisesti jos dataa kertyy eri järjestelmiin, Excel-taulukoihin tai vaikkapa paperille. Onneksi tähän on kehitetty innovatiivinen ratkaisu!

Accountorin ja Integratan kehittämä Mepco Analytiikka on Mepco Total -ohjelmistoperheeseen kuuluva lisäarvopalvelu. Ohjelmisto on kehitetty siten, että se tekee HR-analytiikan mahdollisimman helpoksi ja kattavaksi käyttäjilleen. Palvelu tulee saataville Mepco Total -ohjelmistoperheen asiakkaille lokakuun 2023 aikana.

Visualisoitujen raporttien ja tunnuslukujen ansiosta henkilöstöä koskevien päätösten vaikuttavuutta on mahdollista seurata reaaliajassa. Lisäksi palvelu tehostaa toimintaa ja säästää aikaa kokoamalla kaiken henkilöstöön liittyvän datan yhteen helposti saatavilla olevaan paikkaan.

”Palvelu sisältää kaikki keskeiset henkilöstöhallinnon raportit ja tunnusluvut. Sen kautta päästään kiinni muun muassa palkkatasa-arvoraportointiin sekä poissaoloja koskeviin tunnuslukuihin. Palvelussa voidaan seurata myös vaihtuvuutta tai tehtyjen ylitöiden määriä”, kuvailee Ontto.

Mepco Analytiikka -palvelu mukautuu erilaisiin käyttötarpeisiin: 1) laajimmassa palvelutasossa asiakas saa kaiken HR-analytiikkaan tarvittavan kokonaisratkaisuna 2) palvelun raportit ja tunnusluvut voidaan julkaista asiakkaan omassa Microsoft PowerBI -analytiikkajärjestelmässä tai 3) asiakas voi vakioidun datan avulla rakentaa raportit ja tunnusluvut esimerkiksi kolmannen osapuolen BI-järjestelmään.

”Mepco Analytiikkaa on ehditty jo perusteellisesti testata käytännössä, ja se pohjautuu pitkälle kehitettyyn teknologiaan. Ketterästi mukautuvaa ja laajentuvaa palvelua kehitetään edelleen palautteen perusteella vastaamaan asiakastarpeita”, lisää Ontto.

Voit tutustua Mepco Analytiikka -ratkaisuun täältä!

Teksti: Merja Maukonen

Julkaistu: 10/2023

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Recruitment trends often reflect broader workforce dynamics, and Finland and Sweden are no exception. Businesslike’s Senior Consultant and co-founder Marju Vuorensalmi recently spoke with Joakim Avikainen, Head of HR at Swedish Debe Flow Group, to explore the key recruitment topics on both sides of the Baltic Sea. Joakim, who recruits for Debe across the Nordics and Europe, shared his perspective on what’s hot in recruitment and how these trends impact hiring strategies.

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.