Johtaminen
Rekrytointi (arviointityökalut)

Valitse johtaja viisaasti

Tutkittuun tietoon perustuva rekrytointiprosessi on avain menestykseen

Hyvälle johtajalle ei ole yleispäteviä valintakriteerejä, ja johtajana voi menestyä erilaisilla taustoilla. Ulkopuolinen, objektiivinen kumppani auttaa onnistumaan rekrytointiprosessissa ottaen huomioon organisaation toimintakontekstin.

Hyvän johtamisen avulla organisaatio saavuttaa strategiassa asetetut tavoitteet, kun taas epäonnistunut rekrytointi voi aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä.

Organisaatiot eroavat toisistaan monin tavoin. Myös johtajana voi menestyä erilaisilla taustoilla ja johtamistyyleillä, eikä aiempi työkokemus samankaltaisesta tehtävästä aina ennusta menestymistä uudessa työssä.

Miten oman organisaation tavoitteita tukevan, ”hyvän” johtajan rekrytoinnissa onnistutaan?

”Ensimmäisenä tulee sanoittaa, mitä valinnan myötä tulee saavuttaa, millainen johtamisote organisaatioon sopii ja miten johtajan potentiaali valjastetaan käyttöön kyseisessä toimintaympäristössä”, sanoo Partner ja johtava psykologi Annukka Tervo Mercuri Urvalilta.

”Hyvälle johtajalle ei ole yleispätevää mallia, jokainen johtajavalinta on uniikki. Rekrytoinnissa kannattaa lähteä liikkeelle strategiasta ja on ymmärrettävä vallitseva tilanne. Haetaanko johtajaa uuden suunnan luomiseen vai toteuttamaan nykyistä strategiaa?” jatkaa MU:n Partner ja Suomen liiketoiminnoista vastaava johtaja Esko Oja.

Tieteeseen perustuva toimintamalli

Organisaation tarpeiden mukaisen johtajan rekrytoinnissa voi käyttää apuna ulkopuolisen palveluntarjoajan objektiivisia arviointimenetelmiä. Maailmanlaajuisesti toimiva MU tarjoaa johtajarekrytointipalveluja ja neuvoo johtajuuden kehittämisessä.

MU:n tieteeseen perustuva lähestymistapa haastaa perinteistä suorahakumarkkinaa. Hakuprosessin eri vaiheet auttavat hallitsemaan riskejä, jotka liittyvät rekrytoinnin onnistumisen ennustamiseen ja monimuotoisuuden tukemiseen.

MU Leadership Assesment (MULA) -arviointipalvelussa kartoitetaan yksilöllisesti asiakkaan tarpeet, liiketoimintatilanne ja tavoitteet sekä tehdään kandidaattien urataustan ja johtamisotteen kattava arviointi faktapohjaisesti. Kohdennetun analyysin pohjalta MU:n asiantuntijat antavat objektiivisia, selkeitä suosituksia kriittisissä johtajavalinnoissa päätöksenteon tueksi.

Vertailupohjainen urataustan arviointi on alalla ainutlaatuinen. Sekä asiakkaat että kandidaatit ovat antaneet MULA-konseptin toteutuksesta erittäin myönteistä palautetta.

Konteksti määrittelee hyvän johtajan ominaisuudet

MU:n asiantuntijat selvittävät asiakkaan kanssa johtajalta vaadittavia ominaisuuksia organisaation toimintakontekstissa. Näin luodaan selkeät kriteerit sille, millaista johtamista erilaisissa tilanteissa odotetaan.

”Määritämme asiakasyrityksen kanssa johtajan työhön liittyvät tavoitteet. Johtaja-arvioinnissa selvitämme, mitkä tekijät kandidaattien työhistoriassa, toimintatavoissa ja kyvyissä auttavat täyttämään odotukset”, Oja kertoo.

Lisäksi eri menetelmillä ja haastatteluilla selvitetään, millaisissa tilanteissa tai teemoissa kandidaatit tarvitsevat tukea, mikä heitä motivoi ja miten heidät voi parhaiten sitouttaa. Ei ole poikkeuksellista, että rekrytointiprosessin loppuvaiheeseen voi edetä erilaisilla osaamistaustoilla ja persoonallisuusprofiileilla.

”Tärkeintä on tunnistaa odotukset uutta johtajaa kohtaan. Suhteessa niihin osataan peilata, millaisella lähestymiskulmalla henkilö tekee työtään eli johtaa”, Tervo sanoo.

MU seuraa jatkuvasti rekrytointiprosessien onnistumista. Tutkimusten mukaan noin 93–94 prosenttia MU:n kanssa yhteistyössä rekrytoiduista johtajista täyttää asiakasorganisaation asettamat tavoitteet.

Lue lisää osoitteessa: www.mercuriurval.com

Teksti: Merja Maukonen

Julkaistu: 09/2023

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Recruitment trends often reflect broader workforce dynamics, and Finland and Sweden are no exception. Businesslike’s Senior Consultant and co-founder Marju Vuorensalmi recently spoke with Joakim Avikainen, Head of HR at Swedish Debe Flow Group, to explore the key recruitment topics on both sides of the Baltic Sea. Joakim, who recruits for Debe across the Nordics and Europe, shared his perspective on what’s hot in recruitment and how these trends impact hiring strategies.

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.