TOIMITUKSELTA

Jokainen työtapaturma on liikaa

Työtapaturmia on vaikea kitkeä kokonaan pois. Esimerkiksi viime vuonna sattui yhteensä 114 600 palkansaajien työtapaturmaa, joista 92 000 oli työpaikkatapaturmia ja 22 600 työmatkatapaturmia. Työpaikkatapaturmien lukumäärä nousi edellisestä vuodesta 1,6 % ja työmatkatapaturmien jopa 23,5 %. Jälkimmäisessä luvussa näkyy akuutin koronavaiheen loppuminen ja paluu etätöistä takaisin työpaikoille.

Ansiokasta työtä tapaturmien ehkäisemiseksi tekee Nolla tapaturmaa -foorumi, joka juhlii tänä vuonna 20-vuotista taivaltaan. Nolla tapaturmaa -foorumi on työpaikkojen verkosto, jonka tarkoituksena on motivoida ja rohkaista työpaikkoja tavoittelemaan korkeaa työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin tasoa.

Jäseneksi voi liittyä jokainen työpaikka työturvallisuuden tasosta, koosta tai toimialasta riippumatta. Foorumiin kuuluu tällä hetkellä 523 jäsentyöpaikkaa.

Tänä keväänä Nolla tapaturmaa -foorumi myönsi vuosittaiset työturvallisuuden tasoluokitukset jäsentyöpaikoilleen. Tasoluokituksen sai ennätykselliset 110 työpaikkaa, joista 39 työpaikalla ei sattunut vuonna 2022 yhtään poissaoloon johtanutta tapaturmaa. Jatkuvaan työturvallisuuden kehittämiseen työpaikkoja on kannustanut vahva välittämisen kulttuuri.

Tasoluokituksen saaneilla työpaikoilla on tunnistettu, että yhteistyö, avoin keskustelukulttuuri sekä vastuu työkavereista auttaa pääsemään hyviin tuloksiin. Näitä työpaikkoja yhdistää aito sitoutuminen työturvallisuuden kehittämiseen. Erityisen ilahduttavaa on se, että tasoluokituksen saaneissa on työpaikkoja kaikilta toimialoilta.

Huolestuttava trendi työturvallisuuspuolella on sen sijaan se, että harjoittelussa olevat opiskelijat ovat toistuvasti törmänneet puutteelliseen turvallisuuteen. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) tuore kotimainen kysely paljastaa, että kolme viidestä ammatillisen alan opiskelijoista on huomannut harjoittelupaikassaan työturvallisuusriskejä. Vielä huolestuttavampaa on se, että heistä vajaa neljännes ei kertonut asiasta kenellekään. Kysely lähetettiin 15 ammatilliseen oppilaitokseen Suomessa.

Opiskelijoista lähes puolet koki, että ei saanut harjoittelupaikassaan riittävää perehdytystä. Työnantaja on kuitenkin lain mukaan velvollinen antamaan opastusta ja perehdytystä työhön. Kesätyö tai harjoittelu eivät ole mitään poikkeuksia.

Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastojen mukaan Suomessa sattuu työtapaturmia eniten alle 25-vuotiaille. Nuorten työturvallisuudessa riittää siis tekemistä.

EU-OSHAn kyselyyn vastanneista opiskelijoista noin joka kymmenes kertoo, että hänelle sattui harjoittelun tai työssäoppimisjakson aikana onnettomuus. Läheltä piti -tilanteen koki joka neljäs vastaaja.

Asia on siksikin ajankohtainen, että työturvallisuuslain muutos astui voimaan 1.6.2023. Tavoitteena on selkeyttää työnantajan velvoitteita ja edistää erityisesti 55 vuotta täyttäneiden työssä jaksamista. Isoista muutoksista ei silti ole kysymys, vaan pikemminkin täsmennyksistä.

Työnantajan yleiseen huolehtimisvelvoitteeseen on tehty muutos koskien yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä: ”Työnantajan on erityisesti otettava huomioon, että työntekijän henkilökohtaiset edellytykset voivat edellyttää yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä työntekijän turvallisuuden ja terveyden varmistamiseksi.”

Näitä toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi työskentelytilaan liittyvät järjestelyt tai työajan tai työmäärän mukauttaminen. Muutokset voivat olla joko yksilöllisiä tai koko työpaikkaa koskevia.

Toinen yleiseen huolehtimisvelvoitteeseen tehty muutos täsmentää työnantajan tarkkailuvelvoitetta. Vanhassa laissa luki, että työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Nyt mainitaan myös velvollisuus tarkkailla ”työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä työssä.”

On siis mainio hetki pohtia, onko omalla työpaikalla asianmukaiset keinot tähän tarkkailuun – vaikkapa kyselyiden ja keskustelutilaisuuksien kautta.

PETRI CHARPENTIER

Julkaistu: 06/2023

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.