Johtaminen
Koulutus
Yrityskulttuuri

Jatkuva oppiminen on ainoa kestävä kilpailuetu

Työelämä muuttuu nopeasti – yritysten on panostettava enemmän osaamisen kehittämiseen

Eliisa Valkonen työskentelee Visma Finlandilla Country HR-roolissa sekä People and Culture Directorina kolmessa eri Visma-yhtiössä. Eliisalla on lähes 20 vuoden kokemus erilaisista henkilöstö- ja johtamistehtävistä.

Muuttuva työelämä edellyttää uusia taitoja, ja organisaatioiden puuttuva osaaminen uhkaa muodostua jopa kasvun esteeksi. Miten yritykset ja HR-ammattilaiset voivat rakentaa oppimisen kulttuuria ja varmistaa yrityksen kilpailukyvyn nyt ja tulevaisuudessa?

Työelämä muuttuu nopeammin kuin koskaan, ja monet aiemmin tärkeinä pidetyt taidot menettävät merkityksensä. Esimerkiksi tekoälyn arkipäiväistyminen ja osaajien niukkuus edellyttävät yrityksiltä muutosta. Organisaatioiden puutteellinen osaaminen rajoittaa niiden kasvua jo enemmän kuin pääoman saatavuus. Tämä asettaa meille HR-ammattilaisille haasteen: mitä osaamista tarvitsemme organisaatiossa nyt ja tulevaisuudessa?

Monessa yrityksessä ollaan tilanteessa, jossa työntekijöiden nykyinen osaaminen ei vastaa organisaation tulevaisuuden tarpeita. Työntekijöiden näkökulmasta uramahdollisuuksien hahmottaminen yrityksen sisällä on haastavaa, eivätkä nykyiset tarjolla olevat tehtävät kiinnosta. Selkeän urapolun puuttuminen saa monet miettimään työpaikan vaihtoa. Työntekijät haluavat muutosta, mutta eivät välttämättä tiedä tarkalleen, mitä se voisi olla. Organisaatioiden tulisikin pystyä kuvaamaan näitä mahdollisuuksia yrityksen sisällä.

Oppiminen luo kasvua

Meidän on siis ratkaistava, miten mahdollistamme kehittymisen olemassa oleville työntekijöille ja samalla säilymme mielenkiintoisina myös potentiaalisille uusille osaajille. Oppiminen on tässä avainasemassa, sillä se luo pohjan sekä yrityksen että yksilön kasvulle ja menestykselle. Mutta miten oppiminen on muuttunut ja millaisessa murroksessa olemme tällä hetkellä kasvun näkökulmasta?

Yrityksen johdon tulee huomioida entistä paremmin oppimisen yksilölliset tarpeet ja samalla luoda muutostahtia vastaavia oppimisrakenteita. On tärkeää muistaa, että oppiminen ei rajoitu pelkästään muodollisiin koulutuksiin. Työarjessa tapahtuva ongelmanratkaisu ja työssä oppiminen muodostavat merkittävän osan oppimisesta. Parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun oppiminen on sidoksissa työarjen todellisiin haasteisiin.

Rakenna oppimisen kulttuuri

Oppiminen on vahvasti myös organisaatiokulttuurinen asia. Yksi keskeinen piirre oppimisen kulttuurissa on tiedon jakaminen kollegoiden kesken ja työyhteisön yhteinen pyrkimys tekemisen parantamiseen. Tärkeää on myös, että oppiminen ei lähde ainoastaan HR:stä, vaan koko organisaatio kannustaa siihen.

Kun oppimista arvostetaan organisaatiossa korkealle, se heijastuu myös yrityksen strategiaan. Oppiminen on läsnä tavoitteissa ja palkitsemisessa. Lähijohtajille tarjotaan koulutusta, jotta he voivat käydä arjessa keskusteluja oppimiseen ja osaamiseen liittyen sekä tukea yksilöiden kasvua.

Tämä vaatii paljon meiltä HR-ammattilaisilta: tarvitaan helposti saatavilla olevia oppimismateriaaleja, kuten inspiroivia puheenvuoroja, kursseja ja webinaareja. Erilaiset kehityspolut yrityksen sisällä tulisi olla kuvattuna ja visualisoituna.

Jokaisella on päävastuu omasta oppimisestaan. Silti jos jätämme oppimisen ainoastaan työntekijöiden vastuulle, emme pysty hyödyntämään opittuja taitoja organisaation tasolla.

Yrityksen näkökulmasta voidaankin todeta, että organisaation jatkuva oppiminen on ainoa kestävä kilpailuetu. Kun oppimista tapahtuu sekä yksilö- että työyhteisötasolla, organisaatio pysyy markkinoilla kilpailukykyisenä ja menestyy myös tulevaisuudessa.

Lisätietoja: www.visma.fi, HR-oppimispankki

Julkaistu: 06/2023

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.