Yrityskulttuuri

Keskuskauppakamari täydentää palkitsemistuotteiden valikoimaansa

Keskuskauppakamarin uudella pronssisella ansiomerkillä voi palkita työntekijöitä viiden vuoden työskentelystä saman työnantajan palveluksessa. Ansiomerkit ovat arvostettuja tunnustuksia työnantajalta ja elinkeinoelämältä.

Osaava ja sitoutunut henkilöstö on yrityksen menestyksen perusta. Henkilöstön kiittäminen, muistaminen ja palkitseminen ovat tärkeitä tekijöitä, joiden avulla rakennetaan työnantajamielikuvaa ja sitoutetaan työntekijöitä yritykseen.

”Työnantajalta saatu tunnustus ja kiitos ovat pitovoimatekijöitä, joiden avulla yritys voi sitouttaa työntekijöitä. Haluamme olla yritysten kumppanina tuomassa elinkeinoelämän tunnustusta työntekijöille ja autamme suunnittelemaan palkitsemisen tapoja sekä palkitsemishetken järjestämistä”, sanoo Keskuskauppakamarin palvelujohtaja Mari Hakkarainen.

Keskuskauppakamarin myöntämät ansiomerkit ovat arvostettuja tunnustuksia työpanoksesta. Ansiomerkkejä voidaan myöntää muun muassa työuran pituuden perusteella tai ansiokkaasta työstä yrityksen tai työyhteisön hyväksi.

Pronssinen ansiomerkki viiden vuoden työstä

Keskuskauppakamari lanseerasi kesällä 2023 uuden ansiomerkin, joka täydentää palkitsemisen tuotteiden valikoimaa. Uusi pronssinen vuosimerkki myönnetään vähintään viiden vuoden työskentelystä saman työnantajan palveluksessa, itsenäisenä yrittäjänä toimimisesta tai työskentelystä luottamushenkilönä.

”Teimme vuosi sitten laajan kyselyn, jossa kartoitimme yritysten palkitsemiskulttuuria. Tulosten perusteella työurat saman työnantajan palveluksessa ovat lyhentyneet. Työnantajilla on vahva halu kiittää työntekijöitä palvelusvuosista, joten uusi ansiomerkki palvelee tätä tarvetta”, Hakkarainen kertoo.

Uuden vuosimerkin lanseeraamisen yhteydessä Keskuskauppakamari toi kaikkiin vuosimerkkeihin digitaalisen ominaisuuden. Jokainen vuosimerkin saanut työntekijä saa myös digitaalisen merkin, jonka voi liittää omaan LinkedIn-profiiliin.

”Digitaalinen merkki on ollut käytössä Vuoden työntekijä -ansiomerkissä. Myös Vuoden työntekijä -ansiomerkkiin tehtiin muutoksia, jotta yritykset voivat aiempaa kattavammin sisällyttää merkin mukana tulevaan kunniakirjaan omat myöntämisperusteensa”, lisää Hakkarainen.

Lisätietoja: ansiomerkit.fi

Teksti: Merja Maukonen

Julkaistu: 08/2023

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.