HR-järjestelmät
Johtaminen
Yrityskulttuuri

Toimiva organisaatiokulttuuri pohjautuu yhteisiin arvoihin

Organisaatiokulttuurin avulla tuetaan organisaation strategiaa ja tavoitteita sekä edistetään työntekijöiden sitoutumista ja hyvinvointia. Organisaatiomuutosten ja uusien strategisten linjausten myötä on erittäin tärkeää tarkastella arvopohjaa ja kehittää kulttuuria sekä arjen toimintaa arvojen mukaisesti.

Työntekijöillä on vahva tarve kokea työnsä merkitykselliseksi. Merkityksellisyyden tunne vahvistuu, kun organisaation ja työntekijän arvot vastaavat toisiaan. Samalla konkretisoituu oman työn merkitys suhteessa organisaation tavoitteisiin.

”Toimiva organisaatiokulttuuri on valtava voima, joka varmistaa, että koko henkilöstöllä on yhteiset rakennuspalikat tavoitteiden saavuttamiseksi. Arjessa yhteiset kokemukset ja jaetut arvot konkretisoituvat teoiksi, joita ovat esimerkiksi yhdessä sovitut palaverikäytännöt, palautteen anto ja tapa työskennellä yhdessä”, sanoo Anna Aarnisalo, Sympan Vice President, People and Culture.

Kansainväliseksi toimijaksi kasvanut Sympa on kotimainen ohjelmistotalo, jonka HR-järjestelmä kattaa koko työsuhteen elinkaaren. Sympan tavoitteena on olla hyvä työnantaja sekä luoda merkityksellistä työelämää ja työhyvinvointia.

Organisaatiokulttuuri on kaikkien yhteinen asia

Kulttuuri muodostuu arjessa vahvassa yhteistyössä johdon, henkilöstöhallinnon ja henkilöstön välillä. Henkilöstöhallinnolla ja johdolla on suuri rooli toimivan organisaatiokulttuurin fasilitoinnissa ja johtamisessa.

”Fasilitoinnin avulla voidaan kartoittaa organisaatiokulttuurin kulmakivet, tehdä näkyväksi organisaatiolle tärkeät arvot sekä varmistaa johdonmukaiset toimintatavat näiden välillä”, Aarnisalo sanoo.

Organisaatiokulttuuri ei ole yksin henkilöstöhallinnon harteilla, vaan jokaisella on vastuu arvojen mukaisesta toiminnasta.

Lue myös: Byggmax: Kattava ja joustava HR-järjestelmä, joka on rakennettu tulevaisuutta varten

”Vaikka työporukassa on ihanaa muistella yhteisiä kohtaamisia organisaation juhlista, on tärkeää muistaa, että vaikutamme organisaatiomme kulttuuriin päivittäin jokaisessa kohtaamisessa kollegoidemme kanssa.”

Arvopohja voi muuttua organisaatiomuutoksissa

Organisaatiomuutosten myötä myös yhteinen arvopohja saattaa vaatia tarkastelua. Sympalla muutosten taustalla ovat omistajan vaihdos, kansainvälistyminen ja yrityksen kasvu.

Erityisesti kansainvälistyminen on rikkaus Sympalle, mutta se on tuonut henkilöstöhallinnolle uusia haasteita. Myös henkilöstömäärä on lähes tuplaantunut viimeisen kahden vuoden aikana.

”Pelkästään eri maiden työlainsäädännöissä on paljon pureskeltavaa. Pohjoismaiset juuret ovat tärkeä osa yrityksemme identiteettiä, mutta yhtä tärkeää on tiedostaa, millaiseen organisaatiokulttuuriin eri maissa on totuttu.”

Sympalla kirkastetaan aktiivisesti organisaation suuntaa, ja henkilöstön tulokulma tehdään näkyväksi kulttuurin nykytilan kartoituksella.

”Kehitämme arvopohjaa sekä arjen ratkaisuja siten, että ne tukevat tavoitteitamme ja strategiaamme myös tulevaisuudessa”, sanoo Aarnisalo.

Kulttuuria rakennetaan tavoitteellisesti eri maissa toimivien yksiköiden välisessä yhteistyössä. Yhdessä luotua kulttuuria jalkautetaan suunnitelmallisesti eri yksiköihin. Avoin ja läpinäkyvä viestintä varmistaa arvojen mukaisen toiminnan tuomisen osaksi arkea.

”Aitous ja rehellisyys ovat kulttuurin kehittämisen edellytyksiä. Arvot tulevat näkyviksi johtamisen, työntekijäkokemuksen, valintojen ja päätösten ja työnantajamielikuvan kautta”, summaa Aarnisalo.

Lue lisää Sympasta sympa.fi

Julkaistu: 04/2023

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.