Hyvinvointi
Yrityskulttuuri

NÄKÖKULMA

Kun malja täyttyy ja yli läikkyy

Kirjoittaja: Saara Remes

Kuva: Paula Nummela

”Se on totinen paikka, kun aikuiset riitelee”, toteaa ensimmäisessä työpaikassaan aloittanut nuori. ”Tätäkö työelämä olikin? Yhteistyö ja toisen työn arvostaminen loistavat poissaolollaan, vaikka rekrypuheissa vannottiin työyhteisön diversiteetin nimeen”.

Työterveyslaitos totesi tuoreessa tutkimuksessaan, että nuorten aikuisten työuupumus on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Eikä se kehity hetkessä – ei nuorille eikä vanhemmille. Näyttäytyykö tämä ilmiö työyhteisösovittelijan pöydällä? Kyllä vain!

Jatkuva uudistumisen tarve ja samanaikainen tuloksenteon vaatimus leimaavat työelämäämme. Totta kai se ihmistä kuormittaa. Työelämän vaateet eivät kuitenkaan ole ainoastaan negatiivinen asia. Harvemmin tulee ajatelleeksi, että tylsistyminen työssä voi olla myös yksi työuupumuksen syy.

Sovittelijan työssäni kohtaan usein konfliktitilanteiden taustalla olevia tylsistymiseen liittyviä turhautuneisuuden tunteita. Ne saattavat näyttäytyä kärsimättömyytenä ja kiukkuna toisia kohtaan. ”Miten pitkään kaikkien muiden pitää joustaa, että joku alkaa hoitaa vihdoinkin hommansa?”

Työ ja sen ihmissuhteet kannattelevat tai syöksevät syövereihin

Pärjäämisen taika piilee Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakasen toteamuksessa (HS 27.2.2023): onnistummeko tasapainoilemaan sekä yksilö- että ryhmätasolla työn kuormittavien ja hyvinvointia edistävien tekijöiden välillä. Entä miten elämäntilanteemme vaikuttaa kuormittuneisuuteen – läikkyvätkö yksityiselämän haasteet monipaikkatyössä helpommin työpaikalle ja päinvastoin? Olemme yllättäen kaikki aivan uusien ilmiöiden äärellä: yksi vaatii lähes 100% etätyöoikeutta ollakseen perheensä tukena, ja toinen tekee ”salaa” töitä kotinsa suojissa jopa yökaudet.

Tämä on ongelmallista paitsi taakkansa alle uupuvalle yksilölle, myös koko työyhteisön dynamiikalle. Sinällään hyvää tarkoittavat salatyöntekijät saavat helposti muut näyttämään huonolta ”huipputuloksia” paukuttavan yksilön rinnalla. Tai kun yhden osalta työtehtävät on hoidettu mitenkuten (huom. väsymyksestä johtuen, ei laiskuudesta!), joutuvat toiset paikkaamaan puutteita. Työyhteisön yhteinen malja alkaa salakavalasti täyttyä, vaikka empatiaa työkaverille vielä riittäisikin. Yliläikkyminen näkyy kyynistymisenä, toisten syyttelynä, uhriutumisena ja pikkuasioista nillittämisenä. Juurisyistä ei haluta puhua, sillä työkaveria ei haluta loukata. Eikä kukaan halua saada ”itsekeskeisen pyrkyrin leimaa”. Tilanne nakertaa nopeasti työyhteisön ilmapiiriä. Lisäksi se luo mehevän kasvupohjan konflikteille, sillä kuormittuneet henkilöt ovat konfliktiherkkiä.

Onneksi ikävilläkin asioilla on toinen puoli. Tutkimusten mukaan elämänkaareen kuuluvissa vaikeuksissa pelastavaksi oljenkorreksi voi yllättävästi muodostua työpaikan hyvät ihmissuhteet ja merkityksellinen työ. Esimerkiksi läheisensä menettänyt voi kokea helpotusta: ”Ei tarvitse surra 24/7, vaan saan keskittyä muuhun edes työpäivän ajan ja jopa nauraa toisten kanssa”.

Mikä sitten ratkaisee, onko meillä tarvittavaa resilienssiä vai ei? Vastaus on yllättävän yksinkertainen: toisistamme välittäminen ja ratkaisujen rakentaminen tilanteen muuttamiseksi. Näin muodostuu yhteisöllistä kyvykkyyttä – ja se on ISO juttu!

Kiinnostaako tietää, miten konflikteja voi ehkäistä ennalta?

Vastaus on yksinkertainen: hyvät työelämätaidot. Kannattaa satsata vähän, että kaikilla organisaatiossa on perustaidot halussa.

ViisasVartti videosarja on kustannustehokas ja keskustelua aktivoiva.

Se on suunniteltu oikeiden sovittelutapausten jälkiviistastamana.

Videot oivalluttavat, mitä tekemällä toisin olisimme voineet vältää koko sopan.

Saara Remes

Kirjoittaja Saara Remes on työ- ja organisaatiopsykologiaan erikoistunut työyhteisösovittelija ja psykoterapeutti. Työssään valmentajana, konfliktien sovittelijana ja johdon coachina hän oivalluttaa ja auttaa asiakkaitaan rakentamaan ratkaisuja työelämän vaikeissa tilanteissa.

Lisätietoa aiheesta: saararemes.fi

Julkaistu: 03/2023

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.