Johtaminen
Yrityskulttuuri

Sitoutumattomuus altistaa hiljaisiin lopareihin

Sosiaalisesta mediasta laajaan tietoisuuteen noussut quiet quitting -ilmiö on henkilöstöhallinnolle huutava viesti kyvykkyyksien tunnistamisen ja lahjakkuuksien sitouttamisen merkityksestä.

Työntekijöiden hiljaista lopettamista eli oman työpanoksen vähentämistä kaikessa hiljaisuudessa on kuvailtu vastaiskuna suorittamiselle ja uupumukseen johtavalle työkulttuurille, mutta myös merkkinä työssä koetun merkityksellisyyden vähentymisestä ja sitoutumisen puutteesta. Ilmiön taustalla on laajempi työelämän murros, jossa muun muassa työnteon tapojen muuttuminen haastaa johdon ja henkilöstöhallinnon ymmärryksen työyhteisön kyvyistä ja tarpeista. Kun henkilöstön tarpeita ei ymmärretä, niihin ei osata myöskään vastata.

”Hiljainen lopettaminen liittyy sitoutumisen vähentymiseen, jonka taustalla on usein ristiriita työntekijöiden odotusten ja organisaation tarjoamien mahdollisuuksien välillä. Työyhteisön tarpeita tulisikin luodata aktiivisesti, jotta kuilu talenttien toiveiden ja tarjolla olevien urapolkujen välillä saadaan kurottua kiinni ja kilpailukyvyn ylläpitävät osaajat pidettyä talossa”, älyteknologian avulla henkilöstöjohtamisen haasteita ratkaisevan 365Talentsin toimitusjohtaja Loic Michel sanoo.

Työvoimapulan ratkaisemisessa keskitytään tyypillisesti uusien kykyjen rekrytointiin ja työnantajabrändin hiomiseen kilpailluilla työntekijämarkkinoilla, vaikka samaan aikaan organisaatiossa voi olla paljon tunnistamatonta osaamista ja käyttämätöntä potentiaalia.

”Deloitten teettämän tutkimuksen mukaan vain noin kymmenellä prosentilla suurista yrityksistä oli reaaliaikainen käsitys henkilöstönsä osaamisesta. Miten voi tehdä relevantteja päätöksiä ja motivoida henkilöstöä, jos oma tontti on tuntematon?” Michel herättelee.

Valjasta sisäiset voimavarat

Tekoälyn avulla organisaatioiden osaamisvarantoja ja -vajeita kartoittavan sekä tulevaisuuden työmarkkinoiden kehityssuuntia ennakoivan 365Talentsin työkalut auttavat työntekijöiden potentiaalin valjastamisessa ja tulevaisuuden työvoimapulan ehkäisemisessä. Kun ihmiset pääsevät menestymään koko kapasiteetillaan ja tulevaisuuden mahdollisuudet ovat näkyvät, työn merkityksellisyys lisääntyy, tuottavuus paranee ja uskollisuus vahvistuu.

”Ymmärrys olemassa olevista resursseista mahdollistaa yksilöllisten kehityspolkujen räätälöimisen yrityksen osaamistarpeiden ja henkilöstön uratoiveiden pohjalta. Näin voidaan edistää sisäistä liikkuvuutta ja henkilöstön sitoutumista, jolloin tarve uuden työvoiman rekrytoimiselle vähenee”, Michel sanoo.

Lopuksi talenttien sitouttamiseen erikoistunut Michel kehottaa henkilöstöjohtajia hyödyntämään markkinoinnista tuttuja työkaluja hiljaisen lopettamisen ennaltaehkäisemiseksi.

”Tarvitaan kirkas missio ja vastaus siihen, miksi minä tai muut työskentelevät täällä. Sen lisäksi on ymmärrettävä kohderyhmän yksilölliset tarpeet ja arvostuksen kohteet, jotta onnistutaan puhuttelemaan tavoiteltuja osaajia vaikuttavalla tavalla.”

Lue lisää siitä, kuinka HR tukee organisaatioiden kestävyyttä
(2023 Skills Impact Report):

Lisätietoja: 365talents.com/en

Julkaistu: 02/2023

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Recruitment trends often reflect broader workforce dynamics, and Finland and Sweden are no exception. Businesslike’s Senior Consultant and co-founder Marju Vuorensalmi recently spoke with Joakim Avikainen, Head of HR at Swedish Debe Flow Group, to explore the key recruitment topics on both sides of the Baltic Sea. Joakim, who recruits for Debe across the Nordics and Europe, shared his perspective on what’s hot in recruitment and how these trends impact hiring strategies.

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.