Rekrytointi

TOIMITUKSELTA

Kuuluuko ghostaus teidänkin rekrypolkuun?

Kokemusrintamalla tapahtuu. Työntekijäkokemus on tuttua kauraa useimmissa organisaatioissa – mutta miten on työnhakijakokemuksen laita? – Liian usein rekrytointia ajatellaan meillä edelleen hyvin yksiulotteisesti: vähän niin kuin padossa olisi reikä (tai useampi) ja nyt haetaan sormia niitä tukkimaan.

Kovin yleinen on sekin tilanne, jossa samaan duuniin olisi tarjolla puolisen tusinaa henkilöä, joista kaikki pystyisivät homman hanskaamaan. Mutta vain yksi heistä saa toivotun puhelinsoiton, muut kenties ryhmäsähköpostin viikkojen päästä. Pienellä vaivalla näistä ’läheltä-piti’-kandidaateista saataisiin nimittäin leivottua lähes brändilähettiläitä, tyyliin: en saanut hakemaani paikkaa, mutta talo vaikutti asialliselta ja siellä on tosi mukavia ihmisiä töissä.

Valitettavasti vain treffailurajapinnasta tuttu ghosting elää ja voi hyvin myös rekrytointipuolella. Syy on toki inhimillinen: ei ole kivaa kertoa ihmisille jotain ikävää ja tuottaa heille pettymys. Ammattimaisuus silti vaatii, että välillä oikaistaan sen kuuluisan epämukavuusalueen halki. Asumaan ei sinne tarvitse jäädä.

Toinen rekrytointiin liittyvä sudenkuoppa koskee haastattelutilannetta. Työnhakija saa helposti kritiikkiä, jos ei ole tehnyt kotiläksyjään eikä tiedä paljoakaan yrityksestä tai sen toimialasta. Ja tottahan se on: jos ei ole käynyt edes firman nettisivuilla lukemassa paria viimeistä tiedotetta, ei voi väittää ”panostavansa täysillä juuri tähän paikkaan”.

Mutta kun pöydät käännetään, huomataan että rekrytointihaastattelijakin voi tehdä työtään lennosta: hän ei tiedä hakijan koulutuksesta tai kokemuksesta tuon taivaallista, koska kuka hullu tuota CV-pinkkaa jaksaa alkaa tavaamaan. Rekryhaastattelija on kuitenkin first point of contact koko organisaatioon ja fiksu työnhakija saattaa miettiä – ja ihan syystä – että onko vasemmalla kädellä veivaaminen talossa yleisempikin oireyhtymä.

Kolmas rekrytointihaaste on mitä suuremmassa määrin tulevaisuushaaste. Hybridityön aikakaudella on turhaa yrittää kahlita työntekijöitä kustannuspaikkaan konttorille – ja viisas rekrytoija tämän kyllä ymmärtää. Viestin ulospäin kannattaa olla selkeä ja totuudenmukainen: ei kannata maalailla über-ruusuista kuvaa joustavan työn paratiisista, mikäli työn luonne todellisuudessa vaatii läsnäoloa toimipisteessä. Kun tällainen ”ylimyynti” jätetään väliin, päästään yhteinen taival aloittamaan vankemmalta pohjalta.

Kuten jo yllä olevat esimerkit osoittavat, rekrytointi tarjoaa myös kelpo mahdollisuuden muutokseen. Jokaisen rekrytoinnin yhteydessä olisikin syytä pohtia, kannattaisiko talon toimintatapoja kenties muuttaa. Taitava rekrytointihaastattelija osaa sanoa mahdolliset pelipaikat jo ihan siitä, mitä työpaikkaa hakeva nuori talentti viestii – kirjallisesti, suullisesti ja sanattomasti.

Rekrytointiprosessit elävät ja kehittyvät, mutta rekrytoinnin rooli yhtenä tärkeimmistä henkilöstötoiminnoista vain kasvaa tulevaisuudessa. Rekrytoinnin kautta organisaatioon hankitaan sen kriittisin osa eli inhimillinen pääoma. On tutkimuksia, joiden mukaan työntekijöiden valinta ja palkkaaminen on organisaation johdon tärkein johtamistehtävä ja johtamisen väline. Taistelu talentista kiihtyy edelleen: miksi alan parhaat osaajat tulisivat teille, eivätkä kilpailijoille? Rekrytointi on konsulttikielellä must win -battle, jossa pienetkin panostukset oikeissa paikoissa voivat pelittää komeasti.

Aika pitkälle pääsee jo ihan ”ole ihminen ihmiselle” -mallilla eli suomeksi sanottuna käytöstavoilla. Katso silmiin, vastaa sähköpostiin, tarjoa juotavaksi kahvia.

PETRI CHARPENTIER

Julkaistu: 01/2023

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.