Hyvinvointi
Koulutus
Valmennus

Löydä vahvuuksia, treenaa voimavaroja - työelämän personal trainer, coach, auttaa löytämään piilevän potentiaalisi

Jota et tiennyt olevan olemassakaan

Henkilökohtainen coachaus on tilaisuus pysähtyä pohtimaan omaa työtä ja työn tekemisen tapoja. Keskustelut oman valmentajan kanssa haastavat avaten uusia näkökulmia ja ratkaisuvaihtoehtoja. Valmennus auttaa sinua saavuttamaan tavoitteesi - ja sitä kautta koko organisaatiota menestymään.

Keskustelut ovat luottamuksellisia ja niiden päätteeksi sovitte yhdessä konkreettisia toimenpiteitä asioiden eteenpäin viemiseksi; coachauksen suosio perustuu siihen, että ideat ja oivallukset juurtuvat arjen työhön.

Markkinointi-instituutin henkilökohtainen valmennus sopii erityisesti asiantuntijatehtävissä toimiville ja esimiehille. Siitä on apua esim. oman työn, organisaation tai toimialan muuttuessa. Coach voi auttaa myös esimiestyössä vastaan tulevassa haastavassa tilanteessa tai kun valmistaudut tärkeään tehtävään tai esiintymiseen. Coachausta voidaan tehdä täsmäapuna tai se voi olla jatkuvaa tukien henkilökohtaisessa kasvussa. Hinta on 170 €/tunti tai sopimuksen mukaan kertojen määrästä ja kestosta riippuen. Valmennus on mahdollista toteuttaa kasvotusten, puhelimitse tai Skype-yhteyden välityksellä.

Lisätietoja: markinst.fi (-> Henkilökohtainen coaching)

Julkaistu: 10/2018

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Adeccon tuore Global Workforce of the Future 2024 -tutkimus paljastaa, että Suomi laahaa perässä tekoälyn käyttöönotossa ja työntekijöiden osaamisen kehittämisessä verrattuna muihin Pohjoismaihin. Tekoäly on noussut keskeiseksi työvälineeksi, mutta sen hyödyntäminen edellyttää panostuksia koulutukseen ja tukeen – asioihin, joissa Suomi on tutkimuksen mukaan selkeästi jäljessä.

Arvopohjainen johtaminen on johtamisen suuntaus, jonka vaikutukset ovat pitkäaikaisia ja laaja-alaisia. Arvojohtaminen on toimiva keino vaikuttaa organisatoriseen kasvuun ilman, että turvaudutaan miellyttämiseen, valtamekanismeihin, saati autoritääriseen johtamiseen.

”Työsuhdepyöräetu lisää työntekijöiden hyvinvointia ja vähentää sairaspoissaoloja” väittävät eduntarjoajat. Onko pyöräetu oikeasti ratkaisu työhyvinvoinnin ongelmiin vai vain markkinointipuhetta? Sukelsimme syvemmälle ja annoimme sekä pyöräedun käyttäjien että HR-päättäjien kertoa totuuden.

Työsuojeluhenkilöstölle suunnatun tuoreimman Työsuojelupaneelin vastaajista 41 prosenttia arvioi oman työpaikkansa olevan vasta alkuvaiheessa generatiivisen tekoälyn hyödyntämisessä. Joka neljäs vastaaja katsoi, että tekoäly ja sen kehitys eivät juurikaan kosketa omaa työpaikkaa. Tekoälyn mahdollisuuksia työturvallisuuden kehittämiseksi tunnistettiin kuitenkin tilastoinnissa, raportoinnissa sekä datan analysoinnissa ja seurannassa

Henkilöstöpalveluyritys Bolt.Works on lanseerannut asiakkailleen uuden anonyymin rekrytoinnin työkalun. Työkalun tarkoituksena on edistää inkluusiota käytännössä ja vauhdittaa yhteiskunnallista muutosta luomalla oikeudenmukaisia ja syrjimättömiä käytäntöjä työelämään.

Vaikka rakennusalalla on koettu haastavia aikoja, on JM Suomessa pystytty jopa parantamaan työssä viihtymistä ja henkilöstön sitoutumista. Henkilöstöjohtaja Jussi Teisala toteaa, että henkilöstökyselyn avaintulokset ovat hyviä verrattuna muihin alan yrityksiin ja yrityksiin yleensä. JM Suomi on henkilöstökyselyn monella osa-alueella kaikkien alojen yritysten parhaassa neljänneksessä.

Arjen sujuvuus on organisaation elinehto. Johdonmukaisilla muutoksilla työarjen sujuvuutta voidaan parantaa nopeasti ja mitattavasti. Henkilöstö sitoutetaan ihmislähtöisen johtamisen avulla.

Suomen suurin henkilöstöjohtamisen yhdistys HENRY ry kokoaa laajasti yhteen HR-funktiosta, johtamisesta ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneet toimijat yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista, yliopistoista ja muista oppilaitoksista.

Työmarkkinoiden murros on muuttanut työllistymisen edellytyksiä ja haasteita ympäri maailmaa, eikä Suomi ole poikkeus. Digitalisaatio, globalisaatio ja väestörakenteen muutokset vaikuttavat sekä työnhakijoihin että työnantajiin. Yritykset kilpailevat osaavasta työvoimasta samalla, kun työn hakeminen on monille entistä haastavampaa. Erityisesti maahanmuuttajataustaisilla työnhakijoilla on yhä suuria esteitä työllistymisessä, vaikka työvoimapula ja monimuotoisuuden arvostus ovat nousseet julkiseen keskusteluun.

Etä- ja hybridityön suosion kasvaessa yhä useammat työntekijät aloittavat työnsä täysin etänä, mikä tuo mukanaan erityisiä sopeutumishaasteita. Jyväskylän yliopiston tutkimus valottaa etätyönä aloittavien näkymättömyyden kokemuksia ja sitä, miten digitaaliset alustat voivat joko tukea tai haitata uuden työntekijän sopeutumista työyhteisöön. Erityisesti huomionarvoista on se, että näkymättömyyden kokemus liittyy usein enemmän etätyön rakenteellisiin piirteisiin kuin tarkoitukselliseen ulkopuolelle jättämiseen.