Hyvinvointi

Työsuhdepyöräpalvelun valinnalla on merkitystä

- ”Minulle henkilökohtainen hyöty on tärkeämpi kuin valinnanvapaus pyöräedussa”

Työsuhdepyöräily on räjähdysmäisessä kasvussa, työmatkoja kuljetaan nyt pyörällä. Rahalliset säästöt ovat merkitykselliset auton jäädessä kotiin.

Erään pörssiyhtiön työntekijä on tyytyväinen hankkimaansa työsuhdepyörään ja erityisesti säästöistänsä.

"Minulle henkilökohtainen hyöty on tärkeämpi kuin valinnanvapaus pyöräedussa. Nousseiden elämisen kulujen vastapainoksi on kiva myös säästää."

Työsuhdepyöräilyn kasvun myötä, pyöräetua tarjoava Electrobike teki tutkimusta haastattelemalla työsuhdepyöräilijöitä, selvittääkseen mitkä asiat vaikuttavat pyörän valintaan. Tutkimustulosten mukaan henkilökohtainen hyöty pyöräedun käytössä on noussut tärkeimmäksi tekijäksi.

Electrobike pyöräedulla Työntekijän keskimääräinen hyöty 3000 € kuukausipalkalla on jopa 45% hankintahinnasta, verrattuna kilpailijoihin, joilla säästö on noin 23–26%. Electrobike pyöräetu on maksutonta työnantajalle, joka mahdollistaa työntekijän tukemisen samalla summalla kuin työnantaja kuluttaisi hallinnointipalkkioihin ulkopuoliselle.

"Onneksi työnantajani kilpailutti palvelut ja halusi tukea hankinnassa. Muuten olisi pyörä jäänyt hankkimatta", kertoi eräs työntekijä.

Toisena tutkimuksessa tuli esille vakuutus. Työntekijät olivat epävarmoja vakuutusehdoista ja mitä ne oikeasti kattavat. Arvokkaat pyörät halutaan pitää turvassa varkailta ja suojaa halutaan myös onnettomuuksien varalle. Electrobike tarjoaa 100 % täysarvovakuuden ilman ikävähennyksiä, joka mahdollistaa täysin huolettoman käytön ja selkeät korvausehdot.

Kolmanneksi nostettiin pyörähuolto. Osaavaa pyörähuoltoa tarvitaan, kun pyörä halutaan pitää kunnossa päivittäisiin ajoihin. Työntekijät arvostivat myös varaosien nopeaa saatavuutta ja aktiivista viestintää.

Electrobike pyöräedun Hallinnointijärjestelmä on täysin kuluton työnantajalle. Kuluttomuus tekee palvelun edun tarjoamisesta täysin riskitöntä työnantajalle. Lisäksi innovaatiot rekisteröinti-, leasingsopimus-, ja palkkahallintoautomaatioissa ovat tehneet Electrobikesta edelläkävijän pyöräetupalvelun tarjoajana. Pyöräedulla kannustat henkilöstön siirtymistä kohti vastuullisempaa liikkumista ja ympäristöystävällisempää arkea.

Yrityksen näkökulmasta, kestävän liikkumisen toimintamallien kehittäminen on tulevaisuudessa pakollista myös tulostavoitteiden näkökulmasta. Pörssiyhtiöissä, liikkumisen päästöjen raportointi tulee velvolliseksi EU:n vastuullisuusraportointidirektiivin voimaantulon myötä 2024. Vaikka raportointivelvoite ei koskisi yritystä suoraan, on todennäköistä, että toimintaa on sellaisten toimijoiden verkostossa, joita velvoite koskettaa. Tämä voi johtaa siihen, että yritys joutuu raportoimaan linkittymisestä kestävään kehitykseen ja vastuullisuuteen, oli yritys direktiivin piirissä tai ei.

Electrobiken hallinnointijärjestelmän ansiosta pystymme tarjoamaan yrityksille datatietoa ilmastoraportoinnin tueksi. Lisäksi pyöräetupalvelun tarjoaminen vaikuttaa myönteisesti työnantajabrändiin ja työntekijäkokemukseen.

Asiakkaiden ja sijoittajien kiinnostus vastuulliseen ja ympäristön kannalta aidosti kestävään liiketoimintaan on kasvanut entistä korkeammalle, mikä edesauttaa myös yritysten saamaa rahoitusta kestäviin ja vastuullisiin hankkeisiin. Raportoinnin ansiosta yritysten on jatkossa entistä helpompi valita kolmansia osapuolia, jotka toimivat eettisesti ja vastuullisesti.

Lisätietoja: www.pyoraetu.fi & yritysmyynti@electrobike.fi

Julkaistu: 01/2023

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.