Työlaki (Whistleblower)
Yrityskulttuuri

Lakisääteinen ilmoituskanava auttaa riskien hallinnassa

Yritysten itsesääntelystä ja vastuullisuudesta vastaava johtaja Stina Wikberg, Keskuskauppakamari.

Ilmoituskanavan perustamisen siirtymäaika on käynnissä parhaillaan. Ilmoituskanava on hyvä väline vastuullisen organisaatiokulttuurin rakentamiseen ja riskien hallintaan. Hyvin toteutettu kanava palvelee kaikkia osapuolia.

Ilmoittajien suojelua koskeva lainsäädäntö astui voimaan 1.1.2023. Vähintään 50 henkilöä työllistävien organisaatioiden tulee perustaa väärinkäytösten ja epäeettisen toiminnan ilmoittamiseen tarkoitettu ilmoituskanava. Kanavan kautta tehdyt ilmoitukset ovat luottamuksellisia.

Organisaatioiden, jotka työllistävät 50-249 henkilöä, on avattava ilmoituskanava 17.12.2023 mennessä. Tätä suuremmissa organisaatioissa siirtymäaika päättyy 31.3.2023.

”Voidakseen hallita riskejä viisas liiketoimintajohtaja haluaa kuulla ensimmäisenä organisaation toiminnassa ilmenevistä ongelmista. Ilmoituskanavan avulla ongelmiin voidaan puuttua varhaisessa vaiheessa, jolloin vältytään mainehaitoilta ja taloudellisilta tappioilta”, sanoo yritysten itsesääntelystä ja vastuullisuudesta vastaava johtaja Stina Wikberg Keskuskauppakamarilta.

Ilmoituskanava on erittäin hyvä väline organisaatiokulttuurin rakentamisessa. Avoin ja läpinäkyvä toiminta ja viestintä väärinkäytösten ehkäisyssä on osa vastuullista organisaatiokulttuuria ja parantaa työilmapiiriä.

Helppokäyttöinen ilmoituskanava-palvelu vastaa yrittäjien tarpeisiin

Ilmoituskanavan toteuttamiseen on varattava riittävästi resursseja. Suunnitteluvaiheessa on pohdittava muun muassa ketkä organisaatiossa käsittelevät ilmoitukset ja millaisiin toimiin ilmoitusten pohjalta ryhdytään.

”On tärkeää, että puolueettomia ja riippumattomia käsittelijöitä on useampia kuin yksi. Kaikki ilmoitukset on rekisteröitävä, ja ilmoituksen tekijälle on kommunikoitava kolmen kuukauden kuluessa mitä toimenpiteitä on tehty”, sanoo Wikberg.

Ilmoituskanavan toteutustapa on vapaasti organisaation valittavissa. Ilmoituskanavan voi hankkia myös ulkopuoliselta palveluntarjoajalta.

Keskuskauppakamari tarjoaa organisaatioille neuvontaa sekä Ilmoituskanava-palvelua. Helppokäyttöinen palvelu on kehitetty yhteistyössä kotimaisen ohjelmistotalon ja tietoturva-alan yrityksen kanssa.

”Anonymiteetti ja tietosuoja on huomioitu kattavasti palvelun kehittämisessä. Ilmoituskanava-palvelun kautta voi kommunikoida ilmoittajan kanssa tietoturvallisesti ja anonyymisti”, Wikberg lisää.

Lisätietoja: ilmoituskanava.fi ja kauppakamari.fi

Teksti: Merja Maukonen

Julkaistu: 01/2023

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.