Hyvinvointi
Koulutus
Rekrytointi
Yrityskulttuuri

Kansainvälisen osaajan pehmeä lasku suomalaiseen työelämään

Qt:n Senior HR Manager Krista Selander
Kuva: Harri Tarvainen

Kansainväliset rekrytoinnit ovat isoja investointeja niin työnantajalle kuin Suomeen saapuvalle työntekijällekin. Ohjelmistoyhtiö The Qt Companyssa osaajat toivotetaan tervetulleiksi Oulun yliopiston Soft Landings -koulutuksilla, jotka helpottavat totuttautumista uuteen elämään.

The Qt Company on tehnyt niin kuin moni muukin suomalaisyritys: kääntänyt katseensa ulkomaille. Syynä on työmarkkinoitamme vaivaava osaajapula. Keskuskauppakamarin kyselytutkimuksen mukaan 73 % yrityksistä kokee osaajapulan vaikeuttavan liiketoiminnan kasvua ja kehittämistä (Osaavan työvoiman saatavuus, 2022).

Qt on houkutellut ohjelmistokehittäjiä Oulun tuotekehitysyksikköönsä Aasiaa ja Etelä-Amerikkaa myöten. IT-alan osaajien sopeutumista on vauhditettu ulkopuolisen kumppanin avulla.

”Saapuminen uuteen maahan on iso muutos ihmiselle itselleen sekä hänen perheelleen. Perehdyttäminen suomalaiseen työelämään, yhteiskuntaan ja kulttuuriin on laaja kokonaisuus, jossa Oulun yliopiston osaaminen on ollut tärkeässä asemassa”, Qt:n Senior HR Manager Krista Selander sanoo.

Qt hyödyntää Oulun yliopiston Soft Landings -koulutuksia osana perehdytysprosessiaan. Ympäri Suomen tarjolla olevat koulutukset auttavat varmistamaan kansainvälisten rekrytointien kannattavuutta antamalla tulijoille tarvittavan tiedon ja tuen heti ensiaskelista alkaen.

Kokonaisvaltaista tukea tasapainoiseen arkeen

Soft Landings yhdistää vahvan teoriaosaamisen käytännönläheisiin tietosisältöihin. Lähi- tai hybridikoulutuksena järjestettävä kokonaisuus on perusmuodossaan kaksiosainen. Elämä Suomessa tarjoaa kattavan tietopaketin Suomesta. Toinen osio, Suomalainen työelämä, keskittyy työelämämme erityispiirteisiin.

Tulijoita mietityttävät erityisesti työkulttuurierot. Kotimaassa työpäivät voivat olla pitkiä ja vapaa-aikaakin vietetään työkavereiden kesken, kun taas Suomessa kiiruhdetaan kotiin verraten aikaisin.

”Tarjoamme myös paikallistietoutta sekä yksilöllistä tukea esimerkiksi perhe-elämään ja terveyspalveluihin liittyviin kysymyksiin. Osa kouluttajistamme on itsekin maahanmuuttajia ja ymmärtävät siksi tulijoita omakohtaisesti. Vaikeitakaan aiheita ei kaihdeta”, kertoo Oulun yliopiston asiakkuuspäällikkö Monika Luukkonen.

Avointen ryhmien lisäksi saatavilla on esihenkilötyöpajoja, kv-tiimien toimintaa tukevia koulutuksia sekä muita räätälöityjä kokonaisuuksia, jotka voidaan järjestää missä päin Suomea tahansa.

”Monikulttuurisen työyhteisön rakentamiseen liittyy tiettyjä erityispiirteitä, jotka organisaation on syytä huomioida. Ulkomaalainen työntekijä tarvitsee esimerkiksi erityistä tukea varsinkin työsuhteen alkuvaiheessa”, Luukkonen toteaa.

Ei se kylmyys, vaan se pimeys

Qt:ssa perehdytyskokonaisuuteen kuuluu myös Oulun yliopiston suomen kielen kursseja. Soft Landings –koulutukset ovat olleet pidettyjä, ja erityistä kiitosta keräävät ammattimaiset kouluttajat sekä lämmin, henkilökohtainen ote.

”Investointi on pieni suhteessa saamaamme hyötyyn. Kaikkiin kysymyksiin löytyy aina vastaus, ja koulutukset ovat muutenkin helpottaneet työntekijöidemme asettautumista Suomeen. Pohjoisen pimeys tosin vaatii kuulemma totuttelemista”, Selander naurahtaa.

Haastattelun jälkeen häntä odottaa avantouintireissu kollegoiden kanssa, ja yksi ulkomaalaisvahvistuksistakin on uskaltautunut mukaan.

Sopeutuminen on selkeästi hyvällä mallilla.

Lisätietoja Oulun yliopiston Soft Landings – koulutuksista vuonna 2023.

Teksti: Vanessa Törnblom

Julkaistu: 01/2023

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.