Johtaminen
Koulutus
Yrityskulttuuri

Kun tiedosta jalostuu arvoa - Tiedolla johtaminen on modernin organisaation menestystekijä

LUT-yliopiston professori Kirsimarja Blomqvist.

Tietojohtaminen tukee organisaatioiden elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Menestyksekäs tiedolla johtaminen vaatii tänä päivänä uudenlaisia valmiuksia, jotka auttavat yksilöitä ja yrityksiä luomaan kestävää arvoa.

Tiedolla johtaminen auttaa tekemään fiksumpia päätöksiä, koska ratkaisut pohjautuvat mutu-tuntuman sijaan faktoihin. Tämä auttaa myös reagoimaan muutoksiin ja liiketoimintamahdollisuuksiin entistä nopeammin. Teknologian kehittyessä ja tietomäärien lisääntyessä tiedon hyödyntämismahdollisuudet ovat samalla sekä monipuolistuneet että vaikeutuneet.

”Data ja tieto ovat resursseja. Jotta ne tuottaisivat arvoa, tarvitaan monialaista yhteistyötä ja ymmärrystä tarvittavasta datasta, asiakastarpeista, liiketoiminnasta sekä ihmisten ja verkostokumppaneiden johtamisesta. Data tarvitsee vastaparikseen myös inhimillistä, kokemusperäistä tietoa. Datan hyödyntäminen liiketoiminnassa puolestaan vaatii monialaista asiantuntijaosaamista”, kertoo LUT-yliopiston professori Kirsimarja Blomqvist.

Blomqvist toimii LUT-yliopiston Tietojohtamisen asiantuntijaohjelman akateemisena johtajana. Ohjelma auttaa työntekijöitä ja organisaatioita kehittämään tietojohtamistaan ja menestymään nykypäivän kilpailluilla ja nopeasti kehittyvillä markkinoilla.

Tietojohtaminen vaatii suunnittelua ja yhteistyötä

Organisaation on osattava paitsi tunnistaa toimintansa kannalta tärkeä tieto, myös ottaa se hyötykäyttöön. Mahdollisia kompastuskiviä on monia, joista yksi liittyy organisaation toiminnan puutteelliseen tarkasteluun.

”Organisaation kannattaa käyttää tarpeeksi aikaa sen pohtimiseen, mitä tietojohtamisella oikeastaan halutaan saavuttaa. Millaisia hyötyjä tavoitellaan? Mikä on teknologian, mikä prosessien, toimintamallien ja organisaatiokulttuurin rooli? Millaisia riskejä on odotettavissa? Entä minkälaisia kyvykkyyksiä, taitoja ja asiantuntemusta tarvitaan?”, Blomqvist luettelee kriittisiä osa-alueita.

Tietojohtaminen edellyttääkin oikeanlaisia työkaluja, tukiprosesseja ja hyvää johtamista. Yhteisistä toiminta- ja työskentelytavoista sekä kommunikaatiokanavista tulisi esimerkiksi sopia riittävän tarkasti. ”On hyvä edetä ketterästi kokeillen”, toteaa Blomqvist.

”Uuden edessä tarvitaan rohkeutta kokeilla, ratkoa ongelmia ja hakea suuntaa yhteistyössä muiden kanssa. Asiantuntijaohjelmamme ja sen mahdollistama vertaisoppiminen pitävät lisäksi huolen siitä, että kaikkia virheitä ei tarvitse tehdä itse.”

Edelläkävijäorganisaatiot muutosvirtojen äärellä

LUT-yliopiston Tietojohtamisen asiantuntijaohjelma antaa osallistujille työvälineitä, ajatusmalleja ja viitekehyksiä tiedolla johtamiseen eri alojen asiantuntijoiden johdolla. Ymmärrystä syvennetään käytännön esimerkkien ja harjoitustöiden kautta.

Koulutusohjelma on suunnattu erityisesti esihenkilöille, tietotyöläisille ja muille päätöksentekijöille niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Monialaisessa ryhmässä tapahtuva opetus synnyttää oivalluksia, nopeuttaa oppimista ja levittää parhaita käytäntöjä ja toimintamalleja.

”Tähän saakka on esimerkiksi uskottu, että yhteisöllisyys, luottamus ja innovaatiot syntyvät vain kasvokkain työpaikoilla. Ohjelmamme antaa mahdollisuuden kyseenalaistaa monia vanhoja totuuksia ja mallintaa edelläkävijäorganisaatioiden toimintatapoja. Näin voimme auttaa osallistujia kehittämään tietojohtamistaan ja luomaan lisäarvoa nyt ja tulevaisuudessa”, Blomqvist sanoo.

Seuraava LUTin Tietojohtamisen asiantuntijaohjelma alkaa maaliskuussa 2023. Ohjelman hakuaika on parhaillaan käynnissä.

Lataa Tietojohtamisen asiantuntijaohjelman esite ->

Katso esittelyvideo Tietojohtamisen asiantuntijaohjelmasta ->

Tutustu muiden kokemuksiin ohjelmasta ->

Teksti: Vanessa Törnblom

Julkaistu: 11/2022

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Recruitment trends often reflect broader workforce dynamics, and Finland and Sweden are no exception. Businesslike’s Senior Consultant and co-founder Marju Vuorensalmi recently spoke with Joakim Avikainen, Head of HR at Swedish Debe Flow Group, to explore the key recruitment topics on both sides of the Baltic Sea. Joakim, who recruits for Debe across the Nordics and Europe, shared his perspective on what’s hot in recruitment and how these trends impact hiring strategies.

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.