Hyvinvointi

Yhteisöllinen mobiilisovellus tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia

Ylikuormittuminen, stressi ja eristyneisyyden tunne heikentävät henkilöstön hyvinvointia. Työyhteisöjen tarpeisiin suunniteltu mobiilisovellus tukee hyvinvointia ohjaamalla yhteisöllisyyteen ja omien tarpeiden kuuntelemiseen.

Henkilöstön ylikuormittuminen ja stressi ovat haasteita työntekijöiden kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Työpaikoilla hyvinvoinnin kipukohtia ovat esimerkiksi huono työilmapiiri, huono johtaminen ja eristyneisyyden tunne.

”Etä- ja hybridityö tuovat työhön joustavuutta, mutta samalla eristyneisyyden kokemus saattaa kasvaa. Yhteisöllisyys, myönteiset sosiaaliset kontaktit sekä mieleisiksi koetut aktiviteetit puolestaan kohentavat hyvinvointia”, sanoo Vointyn toimitusjohtaja Riina Manner.

Tänä syksynä lanseerattu Vointy on yhteisöllinen mobiilisovellus, joka tukee työyhteisön kokonaisvaltaista hyvinvointia. Vointy vastaa etä- ja hybridityön tarpeisiin tarjoamalla alustan työyhteisön yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden parantamiseksi.

”Ideana on innostaa ja kannustaa työyhteisön jäseniä pitämään huolta hyvinvoinnistaan liikkumalla, harrastamalla tai lähtemällä lounaalle yhdessä. Vointyn kautta työntekijät tutustuvat toisiinsa ihmisinä, ja Vointyn avulla työyhteisöstä voi löytää samanhenkisiä harrastuskavereita”, Manner kuvailee.

HR:lle työhyvinvointisovellus tarjoaa mahdollisuuden seurata henkilöstön hyvinvoinnin kehittymistä. Sovelluksen avulla HR voi tehdä organisaation tarpeisiin räätälöityjä kyselyjä henkilöstölle. Kyselyjen avulla työntekijät voivat tuoda esiin hyvinvointinsa osa-alueiden tasoa ja kehityssuuntaa.

”Anonyymin kyselyn kautta voi kertoa kuormittuneisuudestaan, jolloin HR voi reagoida mahdollisiin työhyvinvoinnin haasteisiin varhaisessa vaiheessa. Halutessaan työntekijä voi vastata kyselyihin myös omalla nimellään”, Manner kertoo.

Vointy tukee yhteisöllisyyttä virtuaalisesti ja kasvokkain

Vointyn käyttäminen aloitetaan hyvinvointikyselyllä, jonka perusteella sovellus laskee käyttäjälle henkilökohtaisen hyvinvointi-indeksin ja hyvinvoinnin tason eri osa-alueilla. Eri osa-alueiden indeksiä voi parantaa valitsemalla sovelluksen laajasta aktiviteettikirjastosta kyseisen osa-alueen hyvinvointia tukevia aktiviteetteja.

”Tavoitteena on, että työntekijä oppii kuuntelemaan itseään ja toimimaan omaa hyvinvointia tukevalla tavalla. Kuormituksen tasosta riippuen akut latautuvat esimerkiksi päiväunilla, lenkillä tai leffaa katsomalla”, Manner sanoo.

Hyvinvointia seurataan säännöllisesti hyvinvointikyselyn avulla. Myös sovellukseen kirjatut aktiviteetit vaikuttavat hyvinvointi-indeksiin. Henkilöstöhallinnolle sovellus antaa anonymisoidut tiedot henkilöstön hyvinvoinnin tasosta ja kehittymisestä.

Työpäivän aikana pidetyt tauot ovat tärkeitä stressin hallinnan ja palautumisen kannalta. Vointy tarjoaa tauoille ja lepohetkiin sopivia aktiviteetteja kuten taukojumppaa, palauttavaa joogaa ja mindfulness-harjoituksia.

Rentoon kanavaan on tuotu mukaan sosiaalisen median elementtejä. Omia aktiviteetteja voi jakaa toisille ja postauksiin voi liittää kuvia. Toisten postauksista voi tykätä ja niitä voi kommentoida.

”Virtuaalisen yhteisöllisyyden lisäksi kasvokkaiset kohtaamiset ovat hyvinvoinnin kannalta tärkeitä. Vointy kannustaa yhteisöllisyyteen ja yhdessä tekemiseen. Toisia voi kutsua sovelluksen kautta esimerkiksi lounaalle työpäivän aikana tai harrastuksiin töiden jälkeen”, Manner sanoo.

Vointy.io tutki miten etä- ja hybridityö on vaikuttanut henkilöstöhallinon haasteisiin ja työntekijöiden hyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen.
Lataa tutkimusraportti täältä

Teksti: Merja Maukonen

Julkaistu: 11/2022

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Recruitment trends often reflect broader workforce dynamics, and Finland and Sweden are no exception. Businesslike’s Senior Consultant and co-founder Marju Vuorensalmi recently spoke with Joakim Avikainen, Head of HR at Swedish Debe Flow Group, to explore the key recruitment topics on both sides of the Baltic Sea. Joakim, who recruits for Debe across the Nordics and Europe, shared his perspective on what’s hot in recruitment and how these trends impact hiring strategies.

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.