Kaupallinen yhteistyö
Hyvinvointi
Johtaminen
Yrityskulttuuri

Työhyvinvointia liikunnasta - Näin Suomen aktiivisin työpaikka innostaa työntekijänsä liikkumaan

Kuva: Vesa Korhonen

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä fyysinen aktiivisuus on tuotu osaksi organisaation jokapäiväistä arkea. Henkilöstöliikunnan peruskivenä on ihmislähtöinen, innovatiivinen ja osallistava toimintakulttuuri.

Liikunta on varsinainen työyhteisön ihmelääke, joka edistää työhyvinvointia ja työkykyä. Silti suuri osa aikuisista liikkuu terveytensä kannalta aivan liian vähän (FinTerveys 2017). Toisin on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä (PPSHP), joka valittiin Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailun voittajaksi tammikuussa 2022. Hyvinvointialueeksi vuonna 2023 muuttuva PPSHP on malliesimerkki siitä, kuinka liikunta-aktiivisuus on nostettu organisaation toimintakulttuurin keskiöön.

”Hyvinvoiva henkilöstö on toimintamme perusta, sillä terveydenhuollon työ on usein epäsäännöllistä, vaativaa ja eri tavoin kuormittavaa. Hyvät fyysiset voimavarat edesauttavat työntekijöidemme kokonaisvaltaista jaksamista ja työkykyä”, toteaa PPSHP:n työhyvinvointipäällikkö Oili Ojala.

Aktiivisuus lähtee ihmisestä itsestään

Noin kaksi kolmasosaa sairaanhoitopiirin 7 000 työntekijästä tekee vuorotyötä. Jotta liikunnasta ei muodostuisi kuormitustekijää, ihmisiä herätellään kiinnostumaan liikunnasta itselleen sopivalla tavalla.

”Olemme halunneet luoda kannustavan kulttuurin, joka tarjoaa edellytykset tehdä kestäviä, aktiivista elämäntapaa tukevia valintoja. Terveyden edistämisen tulee kuitenkin olla yksilön oma valinta”, Ojala kertoo.

Työhyvinvointipäällikön lisäksi PPSHP:n työhyvinvoinnin ydintiimiin kuuluu päätoiminen terveysliikunnan suunnittelija. Henkilöstöliikuntaa johdetaan tiiviissä yhteistyössä henkilöstöhallinnon, työterveyden, työsuojeluorganisaation ja johdon kanssa.

Työntekijät saavat jo perehdytysvaiheessa yksilöllistä opastusta esimerkiksi palautumiseen ja liikunnallisiin elintapoihin. Tarvittaessa työterveyshuollon ammattihenkilö, kuten työterveyslääkäri tai -fysioterapeutti, ohjaa eteenpäin terveysliikunnan suunnittelijan vastaanotolle. Hyvinvoinnin tukena on myös Smartumin liikunta-, kulttuuri- ja hierontaedut, joita työntekijät saavat hyödyntää haluamallaan tavalla.

”Sairauspoissaolopäivistä aiheutuva hintalappu nousee helposti miljooniin euroihin. Fyysiseen hyvinvointiin tehdyt investoinnit maksavat siis itsensä nopeasti takaisin”, toteaa Ojala.

Matalan kynnyksen aktiivisuutta liikuttajaverkoston tuella

Sairaanhoitopiirin vapaa-ajan yhdistyksellä on keskeinen rooli liikuntaan aktivoimisessa. Yhdistyksen 23 jaostoa tarjoavat harrastusmahdollisuuksia juoksukoulusta joogaryhmään ja pesäpallosta pilatekseen. Tavoitteena on madaltaa erityisesti vähän liikkuvien osallistumiskynnystä osaamistasosta riippumatta.

Kullekin työyhteisölle laaditaan myös niiden tarpeisiin sopiva terveyden edistämisen suunnitelma. Apuna on nk. liikuttajaverkosto, joka koostuu vapaaehtoisista aktiivisuuden sanansaattajista. Liikuttajat tsemppaavat ja vievät liikunnan ilosanomaa sekä konkreettisia toimenpiteitä työyhteisönsä arkeen.

Panostukset liikuntaan ja sitä tukeviin palveluihin ovat kannattaneet, kertoo PPSHP:n terveysliikunnan suunnittelija Minna Keskitalo.

”Liikuntapalvelut on tuotava mahdollisimman lähelle ihmistä. Hyvänä esimerkkinä toimivat Smartum-edut, joiden avulla liikunnan harrastaminen onnistuu helposti myös etänä. Uusi Smartum Wellbeing Hub antaa entistä paremmat eväät etujen hyödyntämiseen. Varsinkin ne, jotka miettivät sopivaa käyttökohdetta eduilleen, voivat sen avulla löytää itselleen sopivan tavan liikkua. Näin edut tulevat myöskin käytetyiksi”, Keskitalo iloitsee.

Uusi Smartum Wellbeing Hub -palvelu tarjoaa yhdessä innostavassa paketissa kaiken, mitä työntekijät tarvitsevat lisätäkseen työkykyään ja hyvinvointiaan Smartum-etujen avulla. Tutustu palveluun lähemmin täällä.

Teksti: Vanessa Törnblom

Julkaistu: 11/2022

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.