Hyvinvointi
Johtaminen (etätyö, hybridityö)
Yrityskulttuuri
Eksyksissä etätyössä, hämillään hybridihommissa? – Työn uusi käsikirjoitus tehdään nyt!
Etätyö tuli Suomeen ryminällä ja jäädäkseen. Mutta vaikka suomalaiset ovat osoittautuneet todellisiksi etätyön erikoisjoukoiksi myös kansainvälisessä vertailussa, on selvää, että ei tämäkään muutos ilman kitkaa tapahdu. Miten organisaatio minimoi harha-askeleet ja nousee siivilleen hybridityön aikakaudella?
Työhyvinvointia tuunaavan Virkisteri Oy:n toimitusjohtaja,
perustaja
Riikka Ilmivalta ja kehitysjohtaja
Kati Boijer-Spoof Heikinheimo tietävät, että vaikka etätyö on breikannut
Suomessa isosti, haasteita riittää edelleen.
Suomalaiset ovat ottaneet etätyön omakseen ja uppoutuneet
siihen – mikä on toki enimmäkseen mahtava juttu. Mutta
me ihmiset emme ole koneita ja matkan varrella alkaa kertyä
kaikenlaista kognitiivista kuormitusta, pohtii Riikka Ilmivalta.
Introverttien ihmemaa?
Kati Boijer-Spoof Heikinheimo toteaa, että tutkimusten valossa
etätyötä tekevien työntekijöiden tuottavuus on noussut, mutta
tämä ei ole koko kuva tilanteesta.
Ihmisillä on kotona rauha keskittyä, kun kaikki turha häly
jää pois – ja näin saadaan itsenäiset tehtävät kyllä suoritettua
tehokkaasti.
Mutta miten käy yhteisöllisyyden, kysyy Boijer-Spoof Heikinheimo.
Kohtaamiset ovat se sosiaalinen liima, joka pitää tiimin
kasassa tiukoissa paikoissa. Sitä voi ja kannattaa vaalia myös
Teams-maailmassa. On kuitenkin hyvä tietää, että monet kokonaan
virtuaaliset organisaatiotkin järjestävät säännöllisiä kasvokkain
tapaamisia, joihin osallistumista velvoitetaan.
KUVA: BAZAR KUSTANNUS
Parempaa työelämää, kiitos!
Naiset ovat kirjoittaneet Etätyön hyvinvointioppaan
(Bazar, 2022), joka antaa eväät parempaan työelämään
kotona ja konttorilla. Tehoduo kysyy, mitkä asiat vaikuttavat
eniten yksilön ja tiimin hyvinvointiin – ja miten rakennetaan
hybridimalli, joka parhaiten palvelee juuri omaa
organisaatiota?
Riikka Ilmivalta toteaa, että kaikki lähtee liikkeelle yhteisten
pelisääntöjen laatimisesta. Ensinnäkin pitää pohtia, missä
tilanteissa etätyö ylipäätään on paras ratkaisu juuri tämän
tiimin ja organisaation kannalta, hän aloittaa.
Jos etätyö todella on mielekäs vaihtoehto, on tärkeää
huomioida myös työhyvinvoinnin näkökulma. Se rakentuu pienistä
paloista, joilla kaikilla on merkitystä, Ilmivalta toteaa,
viitaten ergonomian, liikunnan ja ravinnon tapaisiin rakennuspalikoihin.
Huokoisuus auttaa arjen miinakentässä
Sitten tullaankin jo siihen, kuinka oman työn johtaminen
arjessa sujuu. Ilmivalta tietää, että kotikonttorin työmyyrillä on
hyvin erilaisia haasteita: joku ei meinaa käynnistyä aamulla
millään, toinen ei malta pitää taukoja, kolmas venyttää päivää
kroonisestit iltaan
Yleisesti ottaen etätyöpäivien isoimpia haasteita on huokoisuuden
puute. Esimerkiksi liika istuminen jumittaa herkästi
koko kehoa ja kaikenlainen arkiaktiivisuus vähenee salakavalasti,
jos ei aivan tarkoituksella rakenna päiväänsä taukoja,
toteaa Ilmivalta.
Virkisteri Oy:n toimitusjohtaja, perustaja Riikka Ilmivalta (vas.) ja kehitysjohtaja Kati Boijer-Spoof Heikinheimo.
KUVA: UUPI TIRRONEN / BAZAR KUSTANNUS
HR-osastolle nitroja
Työhyvinvoinnin taistelupari tietää, että esihenkilöt ja
HR-osastot ovat usein helisemässä näiden asioiden kanssa.
Kun työntekijä on pahimmillaan vain pallura tietokoneen ruudulla, ei tunnu luontevalta laulaa ylistyslaulua uniikista
yrityskulttuurista. Etätyö voi tappaa elinvoimaisenkin
kulttuurin – mutta ei ihan heti eikä ihan helpolla.
Organisaation hyvinvointiagendan ylläpito on
edelleen HR:n tontilla. Hybridimaailmassa siihen on
vain keksittävä uusia keinoja vanhojen lisäksi, Ilmivalta
toteaa.
Kati Boijer-Spoof Heikinheimo ei kadehdi HR-ammattilaisten
duunia, koska työn luonne on nyt niin sirpaleista
ja kaoottista. I feel you, HR-päällikkö, hän huokaa.
Yleisesti ottaen
etätyöpäiviin
tarvitaan lisää
huokoisuutta.
Kohti räätälöidympää työhyvinvointia
Boijer-Spoof Heikinheimo muistuttaa, että yritysten
ja yksilöiden tarpeet ovat yksilöllisiä, eikä ole
tarkoituksenmukaista runnoa läpi samaa työhyvinvoinnin
ja jaksamisen kaavaa kaikkialla.
Voisi ajatella, että etä- ja hybridityön kautta olemme
menossa kohti yksilöllisempää hyvinvointia – ja sehän on
vain hyvä asia, hän toteaa.
Työhyvinvoinnista voisi tulla organisaatioiden uusi,
keskeinen KPI (Key Performance Indicator).
Small talkin kunnianpalautus
Kati Boijer-Spoof Heikinheimo katsoo myös, että
homo sapiens on kuitenkin ennen kaikkea laumaeläin
ja tarvitsee kohtalotovereita
ympärilleen. Teamsissä
roikkuessa – päivästä toiseen – yhteyden tunnetta ei aina
synny.
Suomalaiset ovat myös hyvin tehokkaita
verkkoympäristössä ja ajattelevat, että hoidetaan tää
palaveri nyt alta pois, hän toteaa.
Kun mennään suoraan asiaan, se on tietysti
ajankäytöllisesti tosi hyvä juttu, mutta silloin jää pois
kaikki se jutustelu ja kuulumisten vaihto mikä kuuluisi
asiaan normaalin työpäivän aikana konttorilla.
Esihenkilöllä ei ole
aavistustakaan,
että Markku tai Mirkku on
uppoamassa.
Ui tai uppoa?
Työhyvinvoinnin apostolien sanoma on, että jos työkykyä
uhkaavia haasteita on, etätyössä tilanne alkaa helposti eskaloitua:
kivi kengässä hiertää yhä enemmän, yksinäisyys ja
muut negatiiviset tunteet valtaavat alaa, haitalliset toimintamallit
juurtuvat yhä syvempään. Samaan aikaan esihenkilöllä ei
ole aavistustakaan, että Markku tai Mirkku on uppoamassa.
Esimerkiksi etätyöntekijän työuupumus voi päästä tosi
pahaksi, ennen kuin tilanteen vakavuus paljastuu muille,
Boijer-
Spoof Heikinheimo tietää.
Kun stressikäyrä katon puhkaisi
Riikka Ilmivalta toteaa, että stressi usein kumuloituu salakavalasti
siten, että emme välttämättä tiedosta tiuskivamme kollegoille
tai perheenjäsenille.
Otsalohkossa sijaitseva itsereflektiokyky heikkenee
stressin
johdosta, emmekä edes ymmärrä käyttäytyvämme
tökerösti.
Ilmivalta toteaa, että hybridimalleja laadittaessa pitäisi
miettiä mahdollisimman kattavalla tavalla, miten moiset sudenkuopat
vältetään. Suoranuottinen suorittaminen nimittäin nitistää
luovuuden ja ilon silloinkin, kun oma mielenterveys ei
joudu koetukselle.
Liike on myös mielialalääke
Yksi vinkki on yhteiset jumppatuokiot – vaikka sitten Teamsin
välityksellä.
Työnteon lomaan sijoitetut aktiivisemmat liikuntahetket
vaikuttavat kognitiiviseen suorituskykyyn huomattavasti. Tutkimusten
valossa olisi saatava lihakset käyttöön aina 30 minuutin
välein, Ilmivalta huomauttaa. Kun liikkuu edes muutaman
minuutin ajan, vireystilaan ja sen kautta myös työtehoon saadaan
välitön hyöty.
Kun tauoista tulee automaatio, ollaan jo hyvällä tiellä – ja
kansanterveydellinen vaikutus on taattu, hän lisää.
Kaiken kaikkiaan Boijer-Spoof Heikinheimo ja Ilmivalta
haluaisivat ihmisten olevan armollisempia itselleen, niin
kotona kuin konttorilla.
Tarvitaan huokoisempia ja leppoisampia päiviä, jolloin
hymy käy huulilla useamman kerran. Pitkällä aikavälillä se
lisää myös tehokkuutta: työelämään tulisi suhtautua maratonina,
ei spurttiputkena.
Teksti: Sami J. Anteroinen
Katin työhyvinvointivinkki: Sekä organisaatio että
yksilö ovat molemmat sataprosenttisesti vastuussa
työhyvinvoinnista. Jos jompikumpi ei tee asian eteen
mitään, yhtälön summa on aika lailla nolla. Ihanteellista
on, jos molemmat innostuvat edistämään hyvinvointia
aktiivisesti!
Riikan työhyvinvointivinkki: Tiesitkö, että aivot ovat
terävimmillään liikkuessamme tai heti sen jälkeen?
Kannattaa siis nousta ylös ja aktivoitua hetkeksi, jos olo
on nuutunut tai tarvitset erityisen skarpin vaihteen päälle
vaikeaa tehtävää tai vaikka esitystä varten.
Sattuman satoa
Uudistuminen ja uudet ratkaisut voivat syntyä yllättävien
sattumien kautta. Tähän liittyy käsite serendipisyys,
jolla tarkoitetaan yksilön kohtaamaa yllättävää,
sattuman ja viisauden ohjaamaa hyödyllistä havaintoa,
ideaa, tietoa, esinettä tai ilmiötä.
TTL:n vanhempi asiantuntija Minna Toivanen kartoitti
serendipisyyskokemuksia eli onnekkaita löytöjä
asiantuntijatyössä Suomessa. Toivanen selvitti, missä
onnekkaita löytöjä tehdään ja missä määrin ne liittyvät
yksilön toimintatapaan, ja missä määrin taas työyhteisön
ilmapiiriin (psykologiseen turvallisuuteen) ja
organisaatiokulttuuriin.
Vuonna 2019 toteutetun tutkimuksen mukaan asiantuntijoista
54 prosenttia oli kohdannut onnekkaita
löytöjä työssään melko tai hyvin usein, naiset miehiä
useammin. Lisäksi serendipisyyskokemukset olivat selvästi
yhteydessä työn sidoksisuuteen ja sosiaalisen
median käyttöön työssä.
Missä suloinen sattuma sitten vaanii? Toivasen
tutkimus paljastaa, että onnekkaita löytöjä tehtiin erityisesti
työpaikan epämuodollisissa kohtaamisissa. Tutkimus
osoitti, että serendipisyyskokemukset ovat vahvasti
yhteydessä yksilön uudistavaan toimintatapaan
mutta myös psykologiseen turvallisuuteen ja uudistavaan
työkulttuuriin.
Teksti: Sami J. Anteroinen
Julkaistu: 11/2022