Hyvinvointi
Teknologia apuna mielen työhyvinvoinnissa
Mielestä huolehtiminen on tärkeä työelämätaito yksilö-, organisaatio- ja yhteiskuntatasolla. Ihon sähkönjohtavuutta mittaavan sormuksen avulla mielen kuormittumista voi seurata reaaliaikaisesti ja luotettavasti.
Työelämässä henkinen kuormittuminen etenee salakavalasti.
Aivot kuormittuvat tietotyössä, ja aikataulutetut palaverit ja
vastausta odottavat sähköpostit saattavat vaatia työntekijältä
jatkuvaa ponnistelua, jotta tahdissa pysyisi mukana.
Tietotyöskentelyn ei pitäisi olla maraton, mutta valitettavasti
työelämässä suositaan tällä hetkellä maratontyöskentelyä.
Tauoista tingitään ja työaika maksimoidaan, sanoo yrittäjä
Sanna Koskela.
Koskela on perehtynyt mielen toimintaan laaja-alaisesti.
Hänen johtamansa yritykset Mindui ja Moodmetric toimivat
mielen hyvinvoinnin ja työhyvinvoinnin parantamisen alalla.
Työhyvinvointi kiinnostaa minua todella paljon. Yrittäjäperheen
lapsena olen elänyt ja hengittänyt yrittäjyyttä ja työelämää
lapsesta saakka. Perhe on minulle todella tärkeä, ja
työelämä on intohimoni, Koskela kertoo.
Sopiva määrä kuormitusta auttaa työskentelemään tehokkaasti,
mutta mielen hyvinvoinnin vuoksi kuormituksesta on
palauduttava. Jotta palautuminen on mahdollista, on ymmärrettävä,
kuinka mieli toimii.
Tietotyöskentelyn pitäisi muistuttaa maratonin sijasta intervalliharjoitusta:
keskitytään työskentelyyn ja sitten pidetään
muutaman minuutin tauko. Jos painaa koko työpäivän täysillä ja lepää vasta illalla, on sykli liian pitkä mielelle. Ilta ei tällöin
riitä palautumiseen, Koskela sanoo.
Työelämässä
henkinen
kuormittuminen etenee
salakavalasti.
Sopivan kuormitustason tunnistaminen
on tärkeää
Työn henkinen kuormittavuus tulee monelle yllätyksenä. Lisääntyvään
kuormitukseen tottuu ja siksi kuormitus alkaa salakavalasti
pikkuhiljaa uuvuttaa työntekijöitä.
Kuormituksen sietokyky on yksilöllistä. Haitallista stressitasoa
on vaikea havaita fyysisten merkkien perusteella alkuvaiheessa.
Kun fyysisiä oireita alkaa tulla, kuormitus on jatkunut
jo aivan liian pitkään.
Moodmetric on kehittänyt kuormitustason mittaamiseen sormuksen,
joka mittaa autonomisen hermoston aktiivisuutta ihon
sähkönjohtokyvyn perusteella. Sympaattinen hermosto aktivoituu
tahdosta riippumattomasti stressitilanteissa, mikä näkyy
muutoksina ihon sähkönjohtavuudessa.
Moodmetric mittaa henkistä kuormittumista ja palautumista.
Sähkönjohtavuuden mittaukset ovat erittäin tarkkoja.
Aiemmin ihon sähkönjohtavuutta on mitattu laboratorio-olosuhteissa,
mutta Moodmetric on kehittänyt tarkan älysormuksen
käytettäväksi arkielämässä, Koskela kertoo.
Mittausteknologian avulla työntekijä voi oppia tunnistamaan
itselleen sopivan määrän kuormitusta ja palautumista.
Yhteistyöhön sattuman kautta
Koskelan ja Moodmetricin yhteistyö alkoi sattumalta messuilla
tapahtuneen kohtaamisen myötä. Kuunnellessaan
Moodmetricin
esitystä Koskela oivalsi, että sormuksella voidaan
todentaa luotettavasti vaikuttavatko hänen yrityksensä
Minduin rentouttavat äänitteet halutulla tavalla.
Minduin palveluihin kuuluvat mielen taukosovellus ja mielen
työhyvinvoinnin valmennukset organisaatioille. Taukosovelluksen
muutaman minuutin kestoiset äänitteet tarjoavat tauon
mielelle jo työpäivän aikana.
Äänitteiden tekniikat perustuvat mielen omiin mekanismeihin.
Ne on suunniteltu siten, että jokainen kuuntelukerta voimistaa
vaikutusta. Mieli opetetaan rentoutumaan, joten toistojen
myötä rauhoittuminen ja työasioista irrottautuminen sujuu
aina vain helpommin, Koskela kuvailee.
Harjoitusten aikana mieli rauhoittuu ja rentoutuu. Äänitteen
lopussa on loppuvirkistys, jonka avulla mieli ohjataan
takaisin työn pariin ja työskentelyä voi jatkaa vireänä.
Haluan työlläni auttaa ihmisiä jaksamaan paremmin.
Yhteistyön myötä Moodmetricin sormukset otettiin meillä käyttöön,
ja aloimme testata taukosovelluksen äänitteiden vaikuttavuutta.
Sanna Koskela sanoo, että tietotyöskentelyn ei pitäisi olla maraton, mutta valitettavasti työelämässä suositaan tällä hetkellä maratontyöskentelyä. Tauoista tingitään ja työaika maksimoidaan.
KUVA: ENNAGRAPHY
Kuormittuneisuutta selvitetään
parin viikon mittausjaksolla
Moodmetric-älysormusten avulla voidaan selvittää organisaatiotasolla,
miten kuormittuneita työntekijät ovat sekä mitata
tukitoimien, kuten Minduin taukosovelluksen, vaikuttavuutta.
Kuormittuneisuuden selvittämiseksi sormusta käytetään
kaksi viikkoa vuorokauden ympäri. Kahden viikon jaksolle
mahtuu tyypillisesti sekä stressaavampia että rauhallisempia
päiviä. Riittävän pitkä mittausjakso varmistaa, että kuormittuneisuudesta
saadaan muodostettua kokonaiskuva.
Mikäli ihmisellä on haasteita jaksamisen kanssa, voi mittausjakso
olla myös pidempi. Näin voidaan tarkkailla tilanteen
kehittymistä ja mahdollisten tukitoimien vaikutusta pidemmällä
aikavälillä.
Pari kertaa vuodessa tehtävien mittausten avulla voi
havainnoida, mihin suuntaan kuormitus on kehittymässä.
Toimenpidesuunnitelma mittausten perusteella
Moodmetric-mittauksen yksilölliset tiedot ovat vain työntekijän
itsensä käytettävissä. Hän voi halutessaan jakaa ne työterveyshuollolle.
Kaikkien työntekijöiden tiedoista on mahdollista
koostaa työnantajalle anonyymi ryhmäraportti, jonka
perusteella voidaan tehdä toimenpidesuunnitelma.
Jos työntekijöitä on uupumisvaarassa, niin työpaikalla
tulisi reagoida tilanteeseen, sanoo Koskela.
Organisaatiota ei jätetä yksin pohtimaan ratkaisua tilanteeseen.
Minduin asiantuntijapalvelujen avulla voidaan kartoittaa
organisaation toimintakulttuuria ja jaksamisen haasteita.
Asiantuntijat suunnittelevat yhteistyössä organisaation
kanssa juuri kyseisen työpaikan toimintakulttuuriin ja tarpeisiin
sopivia työkaluja, joilla tilannetta voi lähteä ratkomaan. Kehittämistoimenpiteiden
vaikuttavuutta voi mitata sopivan ajanjakson
jälkeen uusintamittauksella älysormusten avulla.
Älysormuksia voi hyödyntää myös organisaatiouudistusten
tai muiden työnkuvan muutosten yhteydessä. Mittausten
avulla voidaan tarkkailla, kuinka uudistukset vaikuttavat henkilöstön
työhyvinvointiin.
Tuotekehitystyö jatkuu
Viime vuoden lokakuun alussa tehdyn yritysjärjestelyn myötä
Koskelasta tuli Moodmetricin toimitusjohtaja ja pääomistaja.
Hänen yhtiökumppaninaan toimii tutkimus- ja palvelukehitysjohtaja
Henna Salonius.
Älysormusten tuotekehitys pohjautuu Saloniuksen valmisteilla
olevaan väitöskirjaan, jossa tutkitaan ihon sähkönjohtavuuden
pitkäaikaismittausten mahdollisuuksia. Tutkimus on
kansainvälisestikin ainutlaatuinen, sillä ihon sähkönjohtavuuden
mittauksia ei ole aiemmin tässä laajuudessa pystytty
toteuttamaan.
Käynnistimme viime keväänä tutkimus- ja kehittämishankkeen,
jonka tavoitteena on tuoda uusi työkalu terveydenhuollon
ja mielenterveystyön ammattilaisten käyttöön. Sovelluksen
avulla voidaan tunnistaa stressiperäiset mielenterveyshäiriöt jo
varhaisessa vaiheessa, Koskela kertoo.
Uusi sormus on tulossa markkinoille ensi syksynä. Sormuksen
kehitystyössä on huomioitu lääketieteelliset lähtökohdat,
jotta se vastaa terveydenhuollon korkeisiin vaatimuksiin. Sormuksella
voitaisiin mahdollisesti tunnistaa ja ennaltaehkäistä
varhaisessa vaiheessa muun muassa uupumuksen, masennuksen
ja ahdistuneisuuden kehittyminen.
KUVA: KUVATUOTANTO OPA LATVALA
Mielen työhyvinvoinnin kehittäjä
Yrittäjä Sanna Koskelan kiinnostus mielen toimintaan ja vuorovaikutukseen
virisi hänen työskennellessään ensimmäisessä
ammatissaan viittomakielen tulkkina.
Työssäni havaitsin, että kehonkieli ja sanaton viestintä
ovat todella suuressa roolissa ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa.
Jotta voisimme ymmärtää muita ihmisiä, on tiedettävä,
miten mieli toimii. Mielen toimintaa ymmärtämällä myös omaa
toimintaa voi suunnata haluamallaan tavalla kuormittamatta
mieltä liikaa, Koskela sanoo.
Koskela halusi ymmärtää vuorovaikutusta ja mielen toimintaa
paremmin, joten hän laajensi osaamistaan opiskelemalla
useita erilaisia mielen toimintaa käsitteleviä opintokokonaisuuksia.
Olen mentaalivalmentaja, ja olen opiskellut muun muassa
hypnoosia, mindfulnessia ja NLP:tä eli neurolingvististä ohjelmointia,
Koskela kertoo.
Koskela alkoi koostaa erilaisia mielen hyvinvointia tukevia
kokonaisuuksia työelämää varten. Tarve valmennuksiin nousi
työelämän kuormittavuudesta.
On olemassa paljon hyvinvointiohjelmia vapaa-ajalle,
mutta työelämä on aivan omanlaisensa kenttä, jossa mielentaitoja
on osattava käyttää. Aloin pohtia millaisilla keinoilla mielen
hyvinvointia voitaisiin tukea työelämässä.
Jos työntekijöitä on
uupumisvaarassa,
niin työpaikalla tulisi
reagoida tilanteeseen.
Rentoutuminen ja keskittyminen tärkeitä taitoja
Mielen rentouttamistaidon merkitys konkretisoitui Koskelalla
työelämävalmennuksissa. Koulutukset oli useimmiten ajoitettu
iltapäivälle lounaan jälkeen.
Osallistujat olivat nuukahtaneita aamun työrupeaman ja
ruokailun jälkeen, ja heidän keskittymiskykynsä ei ollut paras
mahdollinen. Päätin aloittaa koulutukset lyhyellä syvärentoutuksella,
jonka jälkeen siirryimme muihin sisältöihin, Koskela
kertoo.
Koulutusten osallistujat kokivat rentoutuksen vaikuttaviksi ja
tarpeellisiksi. Rentoutushetket auttoivat pääsemään irti kiireen
tunnusta ja väsymyksestä. Eräs osallistuja olisi halunnut äänittää
rentoutuksen, jos olisi tiennyt, mitä on tulossa.
Siitä sain idean ryhtyä tekemään lyhyitä ja tehokkaita
äänitteitä, jotka tarjoavat tarvittavan tauon mielelle työpäivän aikana. Tähän tarpeeseen kehitettiin mielen taukosovellus
Mindui.
Minduin valmennuksissa harjoitellaan mielen palautumista
sekä työelämässä tarvittavia mentaalitaitoja. Koulutuksia voi
hyödyntää myös mielen työhyvinvoinnin johtamistaitojen kehittämisessä.
Mieli on meidän tärkein työvälineemme, mutta siihen
ei anneta käyttö- tai huolto-ohjeita. Mindui on perustettu työelämästän
tarpeisiin, jotta mieli voisi hyvin työssä ja vapaalla.
Moodmetricin avulla mielen hyvinvointia voi seurata ja
reagoida
kuormitustasojen kasvuun ennen stressin kroonistumista.
Teksti: Merja Maukonen
Julkaistu: 11/2022