TOIMITUKSELTA

Astronautit etätöissä

David Bowien klassikkobiisissä Space Oddity lennonjohto viestii avaruuden halki kiitävän astronautin kanssa. Lukua täytyy pitää monen sortin teknisestä aspektista ja myös proteiinipillereiden oikea-aikaisesta ottamisesta. Ground control pitää huolta astronautistaan kuin äiti pojastaan – eikä suinkaan jankkaa pelkkää teknojargonia.

Lennonjohdosta murjaistaan avaruuteen, että lehdet ne jaksaa kysellä: mistä ostat paitasi? Hauska kevennys, joka kertoo – paitsi median kyvystä keskittyä olennaiseen – myös siitä, että huippuammattimaisen astronautinkin työpäivää somistamaan sopii vallan hyvin pieni hymynkare.

David Bowie oli oikeassa. Tämä paljastui, kun tutkijat Tanusree Jain ja Louis Brennan lähtivät etsimään reseptiä täydelliseen etätyöhön ja päättivät aloittaa duunista, jossa etä todella on etä. MIT Sloan Business Review’n artikkelissa ’What Space Missions Can Teach Us About Remote Work’ käydään läpi etätyöskentelyn MM-luokan kokemusasiantuntijoiden vinkkejä.

Tutkijakaksikko paljastaa, että myös astronauteilla on välillä orpo olo tähtien keskellä. Kun fyysinen välimatka ”kotipesään” on maksimaalinen, sitä toivoisi, että henkinen välimatka on pienempi. Valitettavasti vain kosminen viestintä on usein lyhytsanaista ja tehokkuuteen tähtäävää töksäyttelyä, joka alkaa pitkän päälle maistua avaruusmurkinalta.

Kun astronautit toivat erilaisissa debriefing-tilaisuuksissa esille näitä kantojaan, NASA päätti ryhtyä toimeen. Viestintää ja kanssakäymistä muutettiin epämuodollisempaan ja kevyempään suuntaan. Astronauteilla on aikaa kuunnella, mitä maan päällä tapahtuu – ja onhan se nyt kumma, jos lennonjohdolla ei ole aikaa rupatella tovi organisaation ykkösperformereiden kanssa.

Jain ja Brennan lähtivät selvästi merta edemmäs kalaan tämän case-esimerkin perässä, mutta astronauttimaailman kokemukset ovat yllättävänkin samankaltaisia Teams-maailman kokemusten kanssa. Tehokkuutta palvovat suomalaiset haluavat kellottaa etäpalaverit säntillisesti läpi ja jutella sitten vaikka koiralle lenkillä. Maailmanluokan voittavaa yrityskulttuuria ei näin kuitenkaan rakenneta.

Tulevaisuuden työn sokkeli täytyy rakentaa fiksummin. Etätyön malli saattoi vielä olla ’mies ja potero’, kun taas hybridimallissa tarvitaan juoksuhauta tai muu yhdyspolku, jotta kaikki saadaan tuntemaan olevansa osa samaa tiimiä.

Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Sinimaaria Ranki on todennut, että pandemian vaikutukset voivat äkkiseltään näyttää kiihdyttäneen työelämän polarisaatiota. Nähtävissä voi olla useita ääripäitä, kuten lähityö ja etätyö, nuoret ja vanhemmat työntekijät, rajoituksista kärsineet ja niistä hyötyneet. Tarkemmin katsottuna suurin osa työntekijöistä ja työnantajista kuitenkin sijoittuu ääripäiden välimaastoon. Ehkä olemmekin enemmän samassa veneessä kuin kuvittelimmekaan.

Hyvän johtamisen kannalta on ratkaisevaa, että ymmärrämme aiempaa syvällisemmin, miten työyhteisön hyvinvointi ja organisaation tuottavuus kytkeytyvät toisiinsa. Yritykset tarvitsevat nyt tietoa erityisesti etätyön psykososiaalisista ulottuvuuksista sekä siitä, miten voi vahvistaa yksilön kiinnittymistä työpaikkaan ja työyhteisöön, kun työtä tehdään pääosin virtuaalisesti.

Rankin vetämässä TTL:n HELP-projektissa (hybridityö, etätyö, lähityö) on mietitty mm. sitä, miten tuottavuutta ja työhyvinvointia voidaan kehittää samanaikaisesti. ”Strateginen uudistuminen” tai ”kilpailukyvyn kohentaminen digitalisaation kautta” voivat kuitenkin olla turhan korkealentoisia teemoja, ainakin noin kylmiltään.

Parempia teemoja ovat yhteisöllisyys, välittäminen ja puhuminen. Näin lopulta selviää sekin, että mitä räätäliä astronautti käyttää.

PETRI CHARPENTIER

Julkaistu: 11/2022

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.