HR-järjestelmät
Hyvinvointi
Työaika (työajan seuranta)
Yrityskulttuuri

Kuinka tukea henkilöstön hyvinvointia työn murroksessa?

Työelämä on muutoksessa ja se muokkaa tapojamme tehdä työtä tulevaisuudessa. Kun työstä tulee ajasta ja paikasta riippumatonta, vaatii työ tekijältään yhä enemmän itseohjautuvuutta. Samalla työntekijät odottavat yrityksiltä avoimuutta ja vastuullisuutta sekä työltä merkityksellisyyttä. Miten yritykset voivat varmistaa henkilöstön hyvinvoinnin myös tulevaisuudessa?

Koronapandemia vauhditti yritysten digiloikkaa ja lisäsi virtuaalisesti tapahtuvaa työtä, mikä loi uudenlaisia haasteita johtamiselle. Kuinka johtaa työntekijöitä, jotka voivat olla fyysisesti missä päin maailmaa tahansa? Toisaalta osa työstä edellyttää edelleen fyysistä kohtaamista, kuten hoivatyö. Tällaisen fyysiseen kohtaamiseen perustuvan työn tulevaisuuden haasteet näyttäytyvät erilaisina verrattuna paikkariippumattomaan asiantuntijatyöhön.

Työelämän muutokset vaativat johtamiskäytäntöjen päivittämistä huolimatta siitä, missä työtä tehdään. Työntekijät vaativat yrityksiltä yhä enemmän vastuullisuutta ja päätöksenteon avoimuutta. Lisäksi työntekijät arvostavat mahdollisuutta vaikuttaa omaan työnkuvaansa, oman osaamisen kehittämistä, kohtuullisia työoloja sekä yhdenvertaisuutta. Vaikka työntekijöiltä vaaditaan yhä enemmän itseohjautuvuutta, tarve johtamiselle ei ole poistunut – sen rooli on vain muuttunut.

Näin varmistat henkilöstön hyvinvoinnin muuttuvassa työelämässä

Työhyvinvointiin panostaminen kannattaa, sillä hyvinvoivat työntekijät viihtyvät työssään ja jaksavat paremmin. Tässä muutama konkreettinen vinkki työhyvinvoinnin varmistamiseen organisaatiossanne.

Aseta selkeät tavoitteet. Epävarmuus yrityksen missiosta voi johtaa tilanteeseen, jossa työntekijöiden on vaikea sitoutua yritykseen. Varmista, että työntekijät ymmärtävät oman roolinsa strategian toteuttamisessa ja aseta selkeät, konkreettiset tavoitteet yhdessä henkilöstön kanssa.

Mahdollista ja tue, älä kyttää ja valvo. Luota siihen, että työntekijät tietävät itse, miten he parhaiten tekevät työnsä. Mieti tarkkaan, miten työsuoritusta mitataan – onko Teamsissa eniten paikalla ollut ahkerin työntekijä? Asiantuntijatyössä tehdyt työtunnit eivät aina korreloi työn tuottavuuden kanssa, mutta työajanseuranta voi auttaa varmistamaan, että henkilöstön työkuorma ei pääse kasvamaan liian suureksi. Tässä auttavat mobiilissa toimivat työajanseurantasovellukset.

Vaali oppimista ja tue urakehitystä. Merkityksellinen työ, mahdollisuudet kehittyä sekä uralla eteneminen nousevat monille tärkeimmiksi asioiksi työssä, jopa korkean palkan edelle. Jos haluat sitouttaa työntekijät yritykseesi, tarjoa selkeät oppimispolut. Käy jokaisen työntekijän kanssa tavoitteet säännöllisesti läpi ja tue heitä niiden saavuttamisessa.

Tue teknologialla henkilöstön hyvinvointia. Nykyaikainen HR-järjestelmä mahdollistaa henkilöstötietojen tietoturvallisen säilyttämisen yhdessä paikassa niin, että ne ovat HR:n, esihenkilöiden ja työntekijöiden käytettävissä. Kun samassa järjestelmässä voi seurata lomia, poissaoloja, kehityskeskusteluja, osaamisia ja palkankorotuksia, voivat esimiehet ja henkilöstöhallinto keskittyä paperien pyörittelyn sijaan yrityksen tärkeimpään voimavaraan – ihmisiin.

Saima HR -järjestelmä tukee henkilöstöammattilaisen työtä: www.visma.fi/saima-hr

Tutustu HR-työkaluihin

Julkaistu: 10/2022

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.