HR-järjestelmät

NÄKÖKULMA

HR muutoksessa - miten luoda ratkaisuja, jotka vievät alaa eteenpäin?

HR on muuttuva toimiala, vaikka sen perusfunktio liiketoimintaa tukevana yksikkönä pysyykin melko paikallaan. Olen pitkään miettinyt miten HR-henkilöt näkevät työnsä tulevaisuuden ja miten voisimme luoda sellaisia ratkaisuja, jotka vievät toimialaa eteenpäin. Näistä pohdinnoista sai alkunsa HRSuunta2021-tutkimus, jossa selvitettiin HR-ammattilaisten näkemyksiä alan tulevaisuudesta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä asiat HR-toimintojen sisällä tulevat tulevaisuudessa nostamaan merkitystään. Tutkimuksessa keskityttiin mm. yhteiskunnan, työsuhdetyyppien, HR-prosessien ja teknologian merkitykseen muutoksessa. Tutkimuksesta nousi esille muutamia mielenkiintoisia tuloksia, jotka jokaisen HR:n parissa työskentelevän tulisi ottaa huomioon omassa työssään.

Yhteiskunnallisista asioista voidaan nostaa esiin kaksi kokonaisuutta, joiden merkitys tulee jatkossa kasvamaan. Eri ikäluokkien valmius käsitellä tietoa, sekä työnantajan vastuullisten arvojen toteutuminen liiketoiminnassa. Milleniaalien (1980-2000 syntyneet) tapa toimia ja tapa käsitellä tietoa poikkeaa huomattavasti vanhemmista ikäluokista. Milleniaalien tarpeiden huomioonottamisen nähdään nousevan merkittävästi tulevaisuudessa.

Työsuhteiden osalta vakituisten työntekijöiden asema työmarkkinoilla ei ole uhattuna. Vakituisen työntekijöiden merkitys sekä tällä hetkellä että tulevaisuudessa on huomattava. Alihankkijoiden, määräaikaisten- ja vuokratyöntekijöiden käytön uskotaan hieman lisääntyvän tulevaisuudessa. Ennakko-oletuksiini nähden yksi yllättävimmistä tuloksista oli se, että kasvotusten tapahtuvien kontaktien vähenemistä ei pidetty kovin merkityksellisenä. HR:ssä tuntuu yleisesti kuitenkin olevan sellainen ”henki”, että työntekijät kohdataan yksilöinä. Ilman kasvotusten tapahtuvaa kontaktia yksilöllinen kohtaaminen on kuitenkin melko vaikeaa.

Kaikkein merkityksellisemmäksi HR-prosessiksi kolmen vuoden kuluessa nousi työntekijöiden hyvinvointi. Asialla on todennäköisesti suora yhteys siihen, että vakituiset työntekijät ovat tärkeitä ja uusien työntekijöiden rekrytointi on tänä päivänä haastavaa. Kun vielä toiseksi korkeimman merkityksen saa osaamisen kehittäminen, voidaan olla varmoja siitä, että vakituinen työvoima tulee olemaan organisaatioiden tärkein voimavara myös tulevaisuudessa.

Teknologia kehittyy sitä vauhtia, että normaali henkilö ei perässä tahdo pysyä. HR:n pöydällä teknologia tarkoittaa usein uusia järjestelmiä tai olemassa olevien kehittämistä. Ennustavan analytiikan käytön merkityksen arvellaan nousevan 50% seuraavan kolmen vuoden aikana. Eniten kehittyvän teknologian koetaan poistavan turhia rutiineja. Rutiinien poistamisesta on kuitenkin pitkä matka ennustavan analytiikan käyttöön. On mielenkiintoista nähdä miten millaisen roolin HR ottaa digitaalisten ratkaisuiden tuomisessa työelämään ja sitä myöten liiketoiminnan kehittämisessä.

Mitä tulevaisuus tuo tullessaan, sitä ei kukaan tiedä. Toivottavasti HR- ja palkkasektorilla jokainen löytää aikaa kehittää oman yrityksensä liiketoimintaa tukevia ratkaisuita ja samalla helpottaa omaa ja henkilöstönsä arkea.

Teksti: Perttu Seppänen
Accountor, HR-ratkaisut
www.accountor.fi

Julkaistu: 10/2018

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.